Sylvi Salo ja Timo Lähde kokoavat kaikki jätteet pihalta puutarhatraktorin perässä vedettävään kerääjään ja vievät ne kompostointipaikalle.

Piharoskat muuttuvat avokompostissa parissa vuodessa lehtimullaksi, ja kannellisesta, eristämättömästä kompostorista saa talousjätteistä vahvaa multaa jo seuraavana keväänä. Timo Lähteen ja Sylvi Salon suurella omakotitontilla Sammatissa on paljon lehtipuita. Perheellä on kasvimaa, hedelmätarha ja kukkapenkit, joten jätettä tulee. Jätteestä syntyy runsaasti hyvää multaa, ja siinä sivussa saadaan kasvimaalle puolilahoa katetta ja humusta.

Pihalta ja kasvimaalta kerätään lehdet, perennojen varret, vihannesten naatit, oksat ja muu maatuva aines kehikoiden sisään avokompostiin, ja talousjätteet viedään kannelliseen, eristämättömään kompostoriin, josta saadaan jo seuraavana keväänä arvokasta kompostimultaa.

Piharoskat saa tontilta kätevästi talteen puutarhatraktorin perässä vedettävällä kerääjällä, josta ne kipataan suoraan avokompostiin. Näin haravaa ei tällä pihalla tarvita juuri muuhun kuin ahtaiden paikkojen siistimiseen. Pieni kerääjä on helpottanut kovasti ison tontin pihatöitä.


Lekasoraharkoista ladottujen kehikkojen toisessa säiliössä muhii edellisen vuoden jäte mullaksi, ja toiseen lisätään jatkuvasti uutta jätettä.

Kompostille rakennettiin kehikko harkoista

Sylvi Salo kertoo: -Näimme eräässä lehdessä kuvan lekasoraharkoilla reunustetusta avokompostista. Mieheni innostui rakentamaan meillekin samanlaisen tuplakehikon. Hän latoi lekasoraharkoista kaksi rinnakkaista kehikkoa. Harkkokehikoissa kompostoimme aluksi kaikki pihan ja kasvimaan eloperäiset jätteet.

-Ladoin lekasoraharkkoja viiteen kerrokseen. Yksittäisen kehikon pitkä seinä syntyi neljästä vierekkäin asetetusta harkosta. Kehikkoja tuli kaksi vierekkäin. Seinien pari harkkokerrosta on melkein maan alla. Harkot ovat pysyneet hyvin paikoillaan, vaikka niitä ei ole sidottu toisiinsa. Kehikkojen seinien korkeutta voi nyt säädellä ja kasvattaa sitä mukaa kuin jätekasat suurenevat. Muurit helpottavat avokompostin tyhjentämistä ja jätekasan kääntämistä, Timo Lähde selvittää.

Lekasoraharkoista tehdyn tuplakehikon molempien lokeroiden koko on 100 x 160 cm. Maanpäällinen korkeus on 70 cm.


Laudasta rakennettu tuplakehikko toimii hyvin, sillä kehikon etuseinää voi säädellä tarpeen mukaan.

Toinen kompostikehikko puusta

Harkoista tehty tuplakehikko osoittautui pian liian pieneksi, ja sen rinnalle rakennettiin puusta toinen kehikko. Nyt käytössä on neljä avokompostiosastoa. Tämä on pariskunnan mielestä sopiva määrä ja toimiva kokonaisuus: yhdessä kehikossa on valmista multaa, pari kehikkoa jää uuden jätteen keräilypaikaksi, ja yhdessä kehikossa lahoavat edellisen vuoden jätteet mullaksi. Uutta jätettä kerätään pitkin kesää pihamaalta avokompostiin.

Puukehikot Timo Lähde rakensi niin, että etuseinien korkeutta voi säädellä. Seinät tehtiin 10 sentin levyisistä laudoista ja nurkat järeämmästä puutavarasta. Etuseinän irrotettavat laudat liukuvat kulmapuihin tehtyjä uria pitkin, jotta seinän korkeutta voi kasvattaa sitä mukaa kuin kasa kehikon sisällä suurenee.

-Lautakehikkojen alimmat laudat tein painekyllästetystä puusta, jotta ne eivät lahoa maassa. Puisen tuplakehikon lokerot ovat 110 x 145 cm, ja korkeus on 105 cm, Timo Lähde kertoo.

Näin jäte kiertää

Molemmat tuplakehikot ovat niin leveitä, että jätteet saadaan helposti tyhjennettyä kerääjästä suoraan kehikkoon. Karkeat jätteet, kuten oksat ja perennojen varret, pilkotaan pöllin päällä ennen kompostiin lisäämistä, sillä niiden maatuminen kestää kauemmin kuin lehtien. Karkean aineksen ansiosta kompostiin jää kaivattuja ilmarakoja, jolloin jätemassa saa happea. Jos oksat ja muut karkeat ainekset lisättäisiin pilkkomatta, avokomposti täyttyisi liian nopeasti.

- Käännämme avokompostit syksyllä talikolla ja nostamme samalla edellisen kesän jätekasasta puolilahoa lehtikompostia maatumaan talousjätteen sekaan kannelliseen kompostoriin. Silloin myös kastelemme kompostorin jätemassaa. Lahoaminen on eristämättömässä säiliössä melko nopeaa, kun kannen alle lisätään välillä kompostiherätettä.

- Valmista multaa saamme kompostorista jo seuraavana keväänä. Käytämme sitä kukkaruukuissa ja kasvihuoneessa, mutta lisäämme sen joukkoon avokompostista saatua lehtimultaa tai kasvuturvetta. Koska talousjätteissä on runsaasti ravinteita, kasvit eivät juuri kaipaa muita ravinteita, Sylvi Salo kertoo.

Komposti tuottaa katetta ja humusta

Kun edellisen vuoden avokompostit käännetään keväällä talikolla, samalla viedään talven aikana puoliksi maatunutta multaa kukkamaalle kurkku- ja kurpitsapenkkeihin. Puolilahon kerroksen päälle lisätään kompostorista saatua vahvempaa massaa, jonka ei tarvitse olla edes kokonaan maatunutta. Varsinkin kurkkukasvit viihtyvät hyvin puolilahossa kasvualustassa, jossa lämpö ja kosteuskin ovat edullisia.

- Kohopenkin pinnalle levitämme vielä multaa niin paljon, että talousjätteet, munankuoret ja muut jäävät sen alle piiloon, eivätkä maatumattomat jätteet houkuttele kasvimaalle eläimiä. Taimien ympärille keräämme pitkin kesää ruohosilppua, joka on arvokasta ravinnetta kaikille hyötykasveille. Ruohokate vähentää myös rikkaruohojen kasvua ja pitää maan kosteana, Sylvi Salo kertoo.

- Kun aikaisemmin oli lähellä hevostalli, haimme sieltä lantaa ja lisäsimme sitä kerroksittain kesän aikana avokompostiin lehtien sekaan, niin saimme kompostista voimakasta humusmultaa. Lanta ehti lahota lehtien seassa, ennen kuin veimme seoksen kasvimaalle seuraavana keväänä. Kannelliseen kompostoriin märän talousjätteen sekaan kannattaa lisätä pitkin kesää kuiviketta, kuten sahanpurua, kutteria, olkia tai puunlehtiä, Timo Lähde muistuttaa.