Syysleimulajike ”Pastorale”

Tätä hoitoa on vuosittainen lannoitus, kastelu kuivina kausina, tukeminen, maanpinnan kuohkeuttaminen, kasvitautien ja tuholaisten torjunta sekä uudelleenistutus määräajoin 3-10 vuoden välein. Vaikka näitä paljon hoitoa vaativia kasveja lannoitetaan ja hoidetaan asianmukaisesti, maa köyhtyy ja tiivistyy vähitellen niin, etteivät ryhmäperennat siinä enää viihdy. Ne on silloin kaivettava ylös ja istutettava uuteen, ravinteikkaaseen, kunnolla parannettuun maahan.

Jos ryhmäperennojen uudelleenistutukset jätetään tekemättä, kasvit ovat pian vähemmän näyttävän näköisiä. Kun yleensä luullaan, että kaikkia perennoja pitää hoitaa niin kuin ryhmäperennoja, ei ole ihme että perennojen suosio on nykyään niin vähäinen. Suosimalla vähän jalostettuja tai jalostamattomia luonnonperennoja, jotka on valittu kasvupaikkavaatimusten mukaan, saadaan helppohoitoisia istutuksia. Toisen helppohoitoisen kasviryhmän muodostavat vanhat perinnekasvit, maatiaisperennat, jotka usein ovat säilyneet vanhoissa puutarhoisssa.

Ryhmäperennoja voidaan toki istuttaa puutarhan kukkavyöhykkeeseen täydennyskasveiksi. Ovathan monet niistä perennojen valioita. Pitkällä jalostustyöllä niistä on saatu luonnonlajeja tai vähän jalostettuja maatiaiskantoja huomattavasti runsas- ja komeakukkaisempia. Ryhmäperennat kannattaa ryhmitellä kukkavyöhykkeessä omaan paikkaansa, jolloin niiden hoito on helpompaa. Niiden alla maanpinta pidetään avoimella mulloksella hoitotöiden helpottamiseksi, kun se luonnonperennoilla ja maatiaisperennoilla saa olla peittokasvien kattama.

Tavallisimpia ryhmäperennoja

  • Kultakärsämöt (Achillea Filipendulina -lajikkeet)
  • Jaloakileijat (Aquilegia-lajikkeet)
  • Jaloangervot (Astilbe Arendsii -lajikkeet)
  • Jaloritarinkannukset (Delphinium Elatum ym. -lajikkeet)
  • Jalokallioiset (Erigeron Speciosus -lajikkeet)
  • Syyshohdekukat (Helenium-lajikkeet)
  • Päivänsilmät (Heliopsis helianthoides var. scabra -lajikkeet)
  • Tarhapäivänliljat (Hemerocallis-lajikkeet)
  • Saksankurjenmiekat (Iris Barbata -lajikkeet)
  • Siperiankurjenmiekat (Iris Sibirica -lajikkeet)
  • Isopäivänkakkara (Leucanthemum x superbum -lajikkeet)
  • Lilja-lajikkeet (uudet ns. ”värililjat”, Lilium)
  • Jalopionit (Paeonia Lactiflora -lajikkeet)
  • Syysleimut (Phlox Paniculata -lajikkeet)
  • Punapäivänkakkarat (Tanacetum Coccineum -lajikkeet)
  • Tarhatulppaanit (Tulipa Gesneriana -lajikkeet)

Pitkälle jalostettuihin ryhmäperennoihin kuuluvat puutarhamme komeimmat perennat, mutta ne ovat myös vaateliaimpia. Vaikka perennatarhaan kannattaa valita vähän jalostetut tai jalostamattomat helppohoitoiset maatiaisperennat, ei tarvitse jäädä ilman komeita ryhmäperennoitakaan. Ne kannattaa istuttaa lähelle toisiaan, silloin niitä voi hoitaa tarvittaessa. Monet niistä kaipaavat lannoitusta, tukemista ja tarvittaessa uudelleen istuttamista. Kuvassa laajana istutuksena syysleimulajiketta ’Pastorale’.

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Perennat (© Pentti Alanko ja Kustannusosakeyhtiö Tammi, ISBN 978-951-31-3827-1). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi