Iharuusu

Rosa mollis, syn. R. villosa subsp. mollis, ruots. hartsros

Iharuusu on pysty, 0,5-1,5 m korkea, lyhyitä juurivesoja muodostava pensas. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punertavanvihreä. Suorat, melko hennot piikit ovat harvassa ja usein pareittain. Lehdet ovat 5-tai 7-lehdykkäisiä, lehdykät 1,5-3,5 cm pitkiä, tylppäkärkisiä, pyöreähköjä, harmaanvihreitä, toissahaisia ja pehmeäkarvaisia (mollis = pehmeä), alta myös nystykarvaisia. Korvakkeet ovat leveäkärkisiä, sisäänpäin käyriä. 4-5 cm leveät, vaaleanpunaiset kukat ovat yksittäin tai 2-3 kukan kukinnoissa, kukkaperät nystykarvaisia. Kukinta kesä-heinäkuussa. Kiulukat ovat 1-1,5 cm, pallomaisia, nystykarvaisia ja kypsyvät varhain elokuussa. Verholiuskat ovat ehyitä ja nystykarvaisia ja pysyvät kiinni kiulukassa sen kypsyessä.

Iharuusu on kuivien, aurinkoisten, runsasravinteisten kivikko -ja kalliorinteiden kasvi. Sen levinneisyysalue käsittää Länsi-Norjan ja Brittein saaret sekä etelässä Pohjois-Espanjan, Alpit ja Mustanmeren ympäristön. Suomessa sitä kasvaa Lounais-Suomesta Kymenlaaksoon ja Satakuntaan asti ulottuvalla alueella eli sen levinneisyys noudattelee tammi tapaa vain Varsinais-Suomesta ja Ahvenanmaalta.

Iharuusua ei ole meillä viljelyssä kasvitieteellisen puutarhojen ulkopuolella, eikä sen talvenkestävyydestä luontaista aluetta pohjoisempana ole selvää käsitystä. Sen viljelyarvo on näin ollen selvittämättä. Mahdollisesti iharuusu sopii ainakin Etelä- ja Keski-Suomeen puisto-, puistometsä-, suoja -ja kiulukkapensaaksi. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja menestyy parhaiten kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla.

Mitään iharuusulajikkeita tai eri kantoja ei tiedetä olevan viljelyssä. Iharuususta on käytetty myös nimeä R. villosa, joka on kuitenkin toinen, Keski-Euroopassa luontainen laji. Myös iharuusu kuuluu niihin monimuotoisiin ruusuihin, joiden karvaisuus ja lehdyköiden muoto vaihtelevat. Ruotsalainen L. Matson kuvasi vuonna 1915 peräti 123 pohjoismaista alalajia tästä ruususta! Iharuusu on meilläkin risteytynyt koiran-, orjan-ja okaruusun kanssa, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista luonnossa.

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Suomalainen ruusukirja (© Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2009, ISBN 978-951-31-4793-8). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi