Orkidealla on vaativan huonekasvin maine, vaikka monet kukkivat melko vähällä vaivalla vuodesta toiseen.
Teksti Ulla Kervinen
Kuvat Ulla Paakkunainen
Hurmaavat, eriväriset orkidealajit ovat nyt todella suosittuja, ja niitä on myynnissä entistä runsaammin. Kiehtovat kukat voivat näyttää pieniltä ötököiltä, perhosilta, orvokeilta, tanssivilta neitosilta.
Orkideat tuodaan meille Hollannista. Useimpien orkideakasvien kotikontuja ovat Aasia, Kiina, Australia, Indonesia, Brasilia, Meksiko tai Kolumbia. Luonnossa orkideat kasvavat sademetsissä ja kosteissa rantametsissä sekä sammaloituneiden kallioiden päällä. Suuria Cymbidium-maaorkideoja tavataan luonnossa Himalajalta Kiinaan saakka. Niille ovat ominaisia kananmunamainen varsimukula (bulbi) ja pitkät lehdet. Maaorkideoista on vuosien varrella risteytetty erivärisiä lajikkeita leikkokukiksi.
Perhoskämmekkä
Perhoskämmekkä (Phalaenopsis) kaipaa kohtalaisesti auringonvaloa ja lannoituksen kerran kuussa. Se kukkii ainakin pari kertaa vuodessa. Kuvatut kasvit Itäväylän Plantagenista, (09) 343 6550, plantagen.fi.
Puikkokämmekkä
Tämä puikkokämmekkä, (Zygopetalum) on kotoisin Brasiliasta. Kasvi vaatii paljon valoa ja tasaisen kosteuden, mutta ei pidä erityisesti lehtien sumuttelusta. Lannoita sitä joka toisella kastelukerralla.
Kymbidi
Kymbidi (Cymbidium) on näyttävä maaorkidea, joka rakastaa valoisaa paikkaa, muttei siedä pohjalämpöä. Kastele sitä kesällä melko runsaasti. Voit lisätä kasvia lämpimässä jakamalla tai juurruttamalla varsimukuloita eli bulbeja.
Orkideat voivat elää jopa sata vuotta, ja sama yksilö voi kukkia yhtä mittaa puoli vuotta. Kukintajakson pituus vaihtelee lajeittain. Esimerkiksi perhoskämmekkä (Phalaenopsis) voi kukkia kotioloissakin puoli vuotta. Kun kukat ovat kuihtuneet, katkaise kukkavarsi kuivaa kohtaa myöten poikki. Usein puolen vuoden kuluttua kasvi kasvattaa uudet nuput samaan varteen tai kehittää lehtien välistä uudet kukkavarret.
Jos orkideat saavat lisävaloa, ne voivat kukkia milloin tahansa, kuten lumikuningatar (Coelogyne cristata), joka on komeimmillaan yleensä helmikuussa, mutta lisävalolla se aloittaa kukinnan jo elokuussa.
Cattlaeya-orkideoista on risteytetty lukemattomia erivärisiä muunnoksia. Aloittelijoille helppoja ovat Odontorettia-orkideat (= Odontoglossumin ja Comparettian risteytys) sekä edulliset perhoskämmekät (Phalaenopsis) ja Cattleyat sekä monet maaorkideat.
Dendrobium
Dendrobium-orkidea ei siedä suoraa paahdetta, vaikka kaipaakin valoa. Sumuttele lehtiä ahkerasti ja kastele säännöllisesti. Lannoita kerran kuussa.

Kastele orkideaa säännöllisesti

Orkidean kasvualustaa on hyvä kokeilla sormella tai tikulla. Jos se on kuiva pohjaan saakka, on kastelun aika. Kastele kasvia aina huoneenlämpöisellä vedellä, jonka olet pehmentänyt seisottamalla tai keittämällä, jotta kloori on ehtinyt haihtua. Kastele kesällä kerran tai pari kertaa viikossa ja talvella kerran viikossa. Valuta vettä tasaisesti ruukun molemmille puolille, jotta koko juuristo ei kastu. Voit myös upottaa kasvin reikäpohjaisessa ruukussa viideksi minuutiksi vesiastiaan. Jos kasvi alkaa kurtistaa lehtiään, se kaipaa kastelua. Orkidearuukussa kasvava levä kertoo liiasta kastelusta.
Sekoita ravinteet aina kasteluveteen. Sumuta lehtiä pehmennetyllä vedellä jopa päivittäin, mutta älä kukkia, äläkä koskaan suorassa auringonpaisteessa. Ahkera sumuttelu vähentää kastelutarvetta, joka vaihtelee lajeittain. Selvitä oman kasviystäväsi toiveet jo sitä hankkiessasi.
Orkidearavinteessa tulisi olla yhtä paljon typpeä ja fosforia. Anna hyvin laimennettua ravinnetta, vain 1/4–1/5 siitä, mitä muille huonekasveille. Orkidealle on olemassa erikoisravinnetta, tosin monet ovat saaneet ne kukkimaan tavallisellakin laimennetulla huonekasviravinteella. Kastelu- ja sumutusveteen kannattaa talvella lisätä merileväuutetta.
Orkidean valontarve vaihtelee
Koti-ikkunalle tarkoitetut orkideat viihtyvät ympäri vuoden huoneilmassa, kun saavat tarpeeksi valoa. Älä nosta niitä kesällä kuumalle parvekkeelle, koska lehdet palavat helposti. Sopiva paikka on länsi- tai itäikkuna, mutta jotkut kestävät suoraakin auringonpaistetta. Kasvit ovat tyytyväisiä, jos yöllä on hieman viileämpää kuin päivällä.
Jos ikkunaa varjostavat suuret pihapuut, kasvi kaipaa talvella lisävaloa, jota se saa 50–70 sentin päähän sijoitetusta loisteputkesta. Esimerkiksi 20 watin loisteputki valaisee puolikymmentä orkideaa. Valontarve vaihtelee tosin lajeittain – esimerkiksi Paphiopedum-suvun amerikkalaiset leveäkukkaiset hybridit tulevat toimeen melko vähällä valolla, kun Oncidium-, Laelia– ja Cattaleya-orkideat vaativat valoa runsaasti.