1. Miksi huonekasveja kannattaa valaista pimeään aikaan?

Silloin kasvien elintoiminnot ovat luonnonvalossa lähes olemattomat. Pienikin lisävalaistus parantaa niiden vointia ja pitää kasvua yllä. Luonnonvaloa on meillä viherkasveille liian vähän noin puolet vuodesta.

2. Mitkä kasvit hyötyvät eniten lisävalosta?

Kirjavalehtiset kasvit tarvitsevat valoa vihreälehtisiä enemmän säilyttääkseen lajille ominaisen värityksensä. Jotkut kasvit, kuten traakkipuut, varjoviikunat, kentiapalmut ja sutipuut, hyötyvät selvästi lyhytaikaisestakin lisävalosta. Eräät lajit, esimerkiksi limoviikuna, saa kuitenkin suurimman hyödyn luonnonvalosta eikä juurikaan kostu keinovalosta. Limoviikunat onkin parasta siirtää syksyisin niin lähelle ikkunoita kuin mahdollista.

3. Kärsivätkö kasvit, ellei niitä valaista?

Kyllä kasvit hengissä kitkuttelevat ilman lisävaloakin, mutta silloin niitä on myös hoidettava säästeliäästi. Kun elintoiminnot ovat vähäisiä, on esimerkiksi myös kastelun oltava vähäistä. Ilman lisävaloa kasvien lehdet pienenevät ja väritys muuttuu, esimerkiksi keltainen kultaköynnös hiipuu vihreän suuntaan. Jotkut lajit pudottavat lehtiä ja asettuvat lepoon valon puuttuessa.

4. Minkälaiset kasvivalot ovat kotioloihin järkevimmät?

Pienoisloistelamppu sopii hyvin kotikäyttöön, sillä sen valo hyödyttää parhaiten kasvua. Hehkulamppu tuottaa liikaa lämpöä mutta vain vähän kasveille sopivaa säteilyä eikä siten sovellu kasvivaloksi.

Valon voimakkuus on optimi, kun valaisin on 50 sentin päässä kasvin latvasta. Siksi on hyvin tärkeää asentaa lamppu tarkalleen oikealle korkeudelle.

Kotona viherkasvin valaiseminen tuo sen myös kauniisti esiin. Kohdevalot elävöittävät huonetta ja lisäävät viihtyisyyttä.

Viherhuoneisiin sopivat myös järeät, tehokkaat ja melko kalliit elohopea- ja monimetallilamput sekä natriumkorkeapainelamput. Satsaus kannattaa, jos kasveja on viherhuoneessa paljon.

5. Voiko kotona olevia valaisimia hyödyntää kasvien lisävaloina?

Normaaliin E27-kierrekantaan on saatavana sekä polttimo- että pienoisloistelamppuja. Varsinaisiin loisteputkivalaisimiin löytyy myös putkimallisia kasvilamppuja. Tärkeintä on, että valaisimen sisäosa heijastaa valon tehokkaasti ulospäin.

6. Mihin aikaan vuorokaudesta lisävalaistus kannattaa antaa?

Yhtenäisen valotusjakson tulee kestää 12-14 tuntia. Vähempi ei riitä, mutta liika valo taas on vahingollista, sillä se tuhoaa kasvin lehtivihreän. Kasvi ei piittaa siitä, onko lisävaloa tarjolla päivällä vai yöllä. Ajastaminen kannattaa sovittaa perheen elintapojen mukaan. Turha lamppujen sytyttely ja sammuttelu on haitallista ja epätaloudellista.

7. Näkeekö pakkauksesta, mikä lamppu sopii kasveille?

Pakkaus kertoo yleensä lampun käyttötarkoituksen. Tärkeä valon laadun jakauma on joissain pakkauksissa merkitty kaaviolla. Sopiva yhdistelmä eri aallonpituuksia lisää yhteyttämistä ja tasapainoista kasvua. Sinisävyiset aallonpituudet tukevoittavat kasvia, ja punasävyiset edistävät pituuskasvua. Kun esimerkiksi loisteputken tyyppimerkintä on A1/830, on valo sävyltään lämpimän valkoista, silmille miellyttävää ja mahdollisimman luonnollista.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.