Keltaisen värin lehtiin saavat aikaan ksantofyllit, punertavan keltainen tai oranssi syntyy karotenoidien avulla, punainen ja sinipunainen tulevat esille antosyaanien vaikutuksesta. Lehden vihreä väri syvenee ruskean kautta punaiseksi, jos punaisia väriaineita on paljon. Jos keltaiset väriaineet ovat voitolla, muuttuu lehti ensin kellanvihreäksi ja myöhemmin kokonaan keltaiseksi.

Ruskan värikkyyteen vaikuttavat myös sää ja paikalliset olosuhteet. Kaunis, aurinkoinen syksy ja kylmät yöt värittävät kasvit yleensä kirkkain syysvärein. Sateinen ja leuto sää sen sijaan ruskistaa lehdet, ja loisto jää vähäiseksi.

Ruska on kasveilla osittain perinnöllinen ominaisuus. Esimerkiksi pohjoisesta kotoisin olevat lajit tulevat etelässä ruskaan sisäisen aikataulunsa mukaisesti, vaikka ympärillä muut yksilöt olisivat vielä vihreitä. Lapissa puuston ruska on yleensä parhaimmillaan syyskuun toisella viikolla, ja vähitellen väriloisto etenee etelään. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat syysvärityksen määrään ja laatuun. Tänä syksynä ruska on hienoin Pohjois-Lapissa, missä sää on ollut kuivinta. Etelä-Suomen asukkaat joutuvat tyytymään vähempään loistoon pitkään jatkuneen kostean sään vuoksi.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.