1. Haluan perustaa kukoistavan ruusutarhan. Minkälainen kasvupaikka olisi ryhmäruusuille paras?

Valitse valoisa, lämmin ja mielellään suojaisa paikka. Jos maa on hyvin tiivistä, salaojita istutusalue. Ruusut vaativat kukoistaakseen reilun puoli metriä ravinteikasta, vettä läpäisevää multaa, sillä niiden vahvat juuret ulottuvat syvälle ja ne istutetaan syvään. Muotoile istutusalueen pinta siten, ettei vesi jää siihen seisomaan.

2. Miten istutan ruusut oikein?

Anna taimien imeytyä vedessä yön yli tai ainakin tunnin ennen istuttamista. Leikkaa heikot, vioittuneet ja kuivuneet oksat pois ja typistä jäljelle jäävät vahvat versot 15–20 sentin pituisiksi. Istuta ryhmäruusut siten, että vartekohta tulee 10–15 senttiä mullan pinnan alapuolelle. Varmista, että juuret tulevat suoraan. Tiivistä multa taimen ympäriltä jalalla polkien ja kastele runsaasti, jotta vesi imeytyy juuriin asti.

Puutarhuri Pekka Savolainen

3. Mitkä lajikkeet ovat kestäviä?

Pidän Cinderella-lajikkeesta, joka on matalakasvuinen, vaaleanpunakukkainen vanhanajan nostalgiaruusu. Sen lehdistö on erittäin terve ja kiiltävä. Aprikoosinvärinen ’Rokoko’ ja tumman vaaleanpunainen ’Leonardo da Vinci’ ovat myös suosikkejani. Erittäin viehättävä lajike on terve ja kiiltävälehtinen, suurikukkainen ’Bremer Stadtmusikanten’. Sen valkoinen kukka on sisältä hennon vaaleanpunainen.

4. Miten kastelen ja lannoitan? Onko katteesta hyötyä?

Kastele illalla ja runsaasti kerralla, koska silloin vesi ei haihdu saman tien kuten auringon paistaessa. Harvoin annettu kastelukin on riittävää, kunhan vesi yltää kasvien juuristoon asti. Ohjaa vesi lehdistön sijasta ruusujen tyvelle, niin torjut samalla härmää.

Lannoita ruusut keväisin typpipitoisella seoslannoitteella tai lantakompostilla. Haraa lannoite mullan sekaan ja kastele mullos. Elokuun aikana kannattaa antaa syyslannoitetta, sillä se parantaa ruusujen talvenkestävyyttä ja varmistaa seuraavan vuoden kukintaa.

Ryhmäruusujen katteeksi suosittelen ruohosilppua. Se on ilmaista sekä maata ravitsevaa ja parantavaa. Kosteus pysyy paremmin ruusujen ulottuvilla, ja maa kuohkeutuu kastematojen lisääntyessä ja silpun maatuessa vähitellen mullaksi.

5. Ovatko ryhmäruusut yleensä terveitä? Mitä teen, jos niihin tulee tuholaisia?

Ruusut pysyvät mahdollisimman vastustuskykyisinä, kun niillä on hyvät kasvuolosuhteet. Lajikkeet ovat nykyisin entistä härmänkestävämpiä, mutta hyvin sateisina ja kosteina kesinä tauti saattaa silti ilmestyä.

Lehtikirvoja esiintyy aika ajoin, mutta ne on suhteellisen helppo torjua esimerkiksi mäntysaippualiuoksella, tolulla tai nokkosvedellä. Nokkosvettä valmistat helposti liottamalla kilon nokkosia viidessä litrassa vettä vuorokauden ajan. Laimentamaton liuos tehoaa ruiskutteena kirvoihin ja jossain määrin myös härmään.

6. Pitääkö ruusut välttämättä suojata talveksi? Jos pitää, niin millä?

Ryhmäruusut tarvitsevat suojaa. Voit käyttää esimerkiksi havuja, jotka keräävät lunta lisäsuojaksi, tai talvensuojaturvetta. Pohjois-Suomessa jotkut harrastajat nostavat syksyisin ruusunjuurakot talvehtimaan kellariin ja istuttavat ne keväällä taas maahan. Täsmällistä ohjetta talvettamiseen on vaikea antaa, sillä olosuhteet vaihtelevat eri puolilla Suomea niin paljon. Paikkakuntasi taimimyymälöistä tai kokeneilta ruusuharrastajilta saat tietoa esimerkiksi seudullasi kestävistä lajikkeista.

7. Koska ruusuja pitää leikata ja miten?

Leikkaa keväällä silmujen turvottua talven vioittamat oksanpäät sekä heikot ja toisiaan hankaavat versot pois. Jätä jäljelle 4–6 vahvinta versoa ja katkaise ne 10–15 sentin korkeudelta muutama milli verson ulkosyrjällä olevan silmun yläpuolelta. Ole tarkkana, ettei silmu vioitu ja toisaalta, ettei leikkauskohtaan jää turhaa tappia kuivumaan ja tautia keräämään.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.