Sukupolvien unelmia puutarhassa

Piha

Jere Jäppisen suku on viettänyt kesänsä huvilallaan Tuusulassa jo lähes sadan vuoden ajan. Sukupolvien erilaiset haaveet ovat jättäneet jälkensä mökkipuutarhaan, jossa Jere vaalii nyt perinteisiä maatiaiskasveja.

Jere Jäppinen
Jere Jäppinen nojaa keskellä mökkipihaa kasvavaan valtavaan, ikivanhaan katajaan, jonka kaarna on vuosien myötä osittain rapissut pois.

 

Reitti ei juuri muistuta mielikuvaa perinteisestä mökkimatkasta. Vilkasliikenteiseltä Tuusulanväylältä tie kulkee lopulta rauhalliselle omakotialueelle. Muutama käännös loma-ajan hiljaisia katuja pitkin, ja olemme Jere Jäppisen perheen kesähuvilan pihassa – ja samalla kuin toisessa maailmassa. Jäppisen äidin suku on viettänyt täällä Tuusulan kirkonkylän huvilassa kesiään jo vuodesta 1911.

– Paikka on jäänyt vähän puristuksiin, urbanisoitumisen paineet tuntuvat, Jere Jäppinen kuvailee kesäpaikkansa sijaintia.

Mökkipiha on kaikin puolin perinteinen. Vanhan metallirunkoisen puutarhakeinun punaoranssit pehmusteet ovat nähneet jo monta kesää. Juuri ajettua nurmikkoa rajaavat kirjavat koristekasvipenkit. Varjoliljat ovat villiytyneet rikkaruohon lailla. Niitä kasvaa jopa mökkiä ympäröivässä metsikössä.

Laajaksi pöheiköksi levittäytyneen vanhan alppiruusun kukinta on jo ohi, mutta se luo rehevän vihreän taustan varjoisalle perennapenkille. Komean kasvin taimi tuotiin aikoinaan Jeren isoisän 50-vuotissyntymäpäiville vuonna 1958.

Vaaleaksi maalatun talon kulmalla kasvaa Toinin puu. Ainoana säilynyt vanha omenapuu on Jeren isotädin mukaan nimetty. Suvussa oli tapana, että jokainen sai oman nimikkopuunsa. Perinne on saanut jatkoa, kun Jere on nimennyt veljensä lapsien mukaan pihapiiriin istuttamiensa vanhojen omena- ja luumulajikkeiden taimet.

 

Maatiaiskasvit levittäytyvät vähälläkin hoidolla näyttäviksi pöheiköiksi. Mökin ja pihasaunan välisessä perennapenkissä kukkii violettina mattona jalopähkämö, mökin kulmalla tuoksuu vaaleanpunainen vuorineilikkamätäs. Helakan sinikukkaista tarharaunioyrttiä kutsuttiin suvun kesken taivaanportaiksi. Vaatimatonta perennaa on harvoin myynnissä taimitarhoilla.
Maatiaiskasvit levittäytyvät vähälläkin hoidolla näyttäviksi pöheiköiksi. Mökin ja pihasaunan välisessä perennapenkissä kukkii violettina mattona jalopähkämö, mökin kulmalla tuoksuu vaaleanpunainen vuorineilikkamätäs. Helakan sinikukkaista tarharaunioyrttiä kutsuttiin suvun kesken taivaanportaiksi. Vaatimatonta perennaa on harvoin myynnissä taimitarhoilla.

Monen puutarha

Aikaisemmat sukupolvet ovat jättäneet suvun kesänviettopaikkaan runsaasti muitakin merkkejä. Kierrellessämme puutarhassa Jere kertoo, kuinka täällä on aikojen kuluessa ollut monta puutarhaa, joissa on toteutettu monen ihmisen unelmia.

Pysyvintä puutarhassa lienee talon päädyn perennapenkki, jossa on vuosikausia kasvanut pioneja, päivänliljoja ja ylös lautaseinää kurkottava karhunköynnös. Niillä sijoillaan, niin kauan kuin kukaan jaksaa muistaa, on ollut muuallakin puutarhassa moni yksittäinen kasvi, kuten vuorikaunokki ja sinikukkainen tarharaunioyrtti, jota Jeren suvussa kutsuttiin taivaanportaiksi. Suopayrtin perinteinen paikka on ovenpielessä, josta sen raikas tuoksu leviää sisälle asti.

Osa perennoista on löytynyt oman puutarhan villiintyneistä kolkista, kuten jalopähkämö, jonka eräs vieras kaivoi 25 vuotta sitten esiin lupiinien seasta. Pienen pieni alku tuntui viihtyvän, ja nyt vanhojen pihapiirien tyyppikasvi on levinnyt etupihalle näyttäväksi pehkoksi. Kellariin vievän polun syreenitiheiköstä löytyi vuohenjuuren, harjaneilikan ja kurjenkellon vesoja.

 

 Paikoin luonnonvaraisena Suomessa kasvavan lehtoängelmän kukinta alkaa olla ohi ja vaaleanvioletit kukinnot ovat haalistuneet. Isoisän merkkipäiville aikoinaan tuotu alppiruusuvanhus muodostaa varjoisalle perennapenkille rehevän vihreän taustan.
Paikoin luonnonvaraisena Suomessa kasvavan lehtoängelmän kukinta alkaa olla ohi ja vaaleanvioletit kukinnot ovat haalistuneet. Isoisän merkkipäiville aikoinaan tuotu alppiruusuvanhus muodostaa varjoisalle perennapenkille rehevän vihreän taustan.

Vanhojen puutarhojen jäänteet, kasvit, ovat säilyneet elävinä, mikä kiinnostaa Helsingin kaupunginmuseossa tutkijana työskentelevää Jereä. Mökkipuutarhasta ei ole koskaan tehty pohjapiirustusta, joten puutarhan vaiheet ovat enimmäkseen muistitiedon varassa.

– Olen harjoittanut täällä jonkinlaista puutarha-arkeologiaa ja kaivanut esiin esimerkiksi kukkapenkkien kivireunuksia. Vanha ankkalampi löytyi tuolta pusikosta.

Alppiruusun lisäksi isoisästä muistuttavat sieltä täältä esiin työntyvät mahonian taimet. Yritteliäs mies päätti 1940-50-luvuilla panna rahoiksi kasvattamalla mahoniaa kukkakauppoihin myytäväksi. Liike-idea ei juuri lyönyt leiville, mutta muistot siitä elävät. 1920-30-luvuilla mökkiä hallinneen isosedän jälkiä ovat maaperästä yhä löytyvät lasinsirpaleet. Isosetä nimittäin pystytti mökin pihan täyteen kasvilavoja, joissa hän kasvatti vihanneksia myytäväksi.

Minkälaiset suunnitelman Jeren isoäidillä oli puutarhan varalle? Lue seuraavalta sivulta.

Katso myös lisää kuvia puutarhasta täältä.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Viihtyessään vuorikaunokki valtaa puutarhasta yhä uusia kasvupaikkoja. Se levittäytyy nopeasti siemenistä. Myrkylliset sormustinkukat kitkettiin kerran pois puutarhasta. Ne nousivat jälleen esiin, kun maata vuosikymmeniä myöhemmin myllättiin.
Viihtyessään vuorikaunokki valtaa puutarhasta yhä uusia kasvupaikkoja. Se levittäytyy nopeasti siemenistä. Myrkylliset sormustinkukat kitkettiin kerran pois puutarhasta. Ne nousivat jälleen esiin, kun maata vuosikymmeniä myöhemmin myllättiin.

Mummu vaali tyyliä

Kunnianhimoisimmat suunnitelmat puutarhalle oli Jeren isoäidillä, joka oli tarkka estetiikan vaalija, modistimestari ja Ateneumin hattutaiteen lehtori.

– Mummun silmä vaati jatkuvaa uudistusta. Hän vaihtoi kotonaankin jatkuvasti huonekalujen paikkoja.

Mummun ihanteena oli herraskainen, hyvin hoidettu puutarha, jossa puut kohoaisivat ylös tasaisen vihreästä nurmikentästä. Sen kauneutta ihailtaisiin hiekkakäytäviä pitkin käyskentelemällä. Isoäidin elegantteina pitämät hopeapajut kasvoivat lopulta turhan varjostaviksi, ja kun lapsenlapset syntyivät, puutarhasta kitkettiin pois myrkylliset sormustinkukat. Kun Jere nyt aikuisena on tonkinut puutarhamaata, on sormustinkukan isoa kukkaa latvassaan kantava monstera-muoto putkahtanut taas esiin.

Pihanäkymä on valoisampi kuin vielä muutama vuosi sitten
Pihanäkymä on valoisampi kuin vielä muutama vuosi sitten, jolloin mökkipuutarhaa varjosti pitkä rivi kuusia. Kun ne kaadettiin, saivat perennapenkit ja nuoret hedelmäpuut enemmän aurinkoa.

Perinnekasveja kavereilta

Heinikon seasta pelastettujen puutarhan vanhojen lajien seuraksi Jere on tuonut muualta mökinmuorin kasveja. Niitä hän hankkii vaihtokaupoilla Maatiainen-yhdistyksen muilta jäseniltä sekä puutarhanhoitoa harrastavilta tuttaviltaan.

Kulttuurihistorioitsijaa kiehtoo kasvien polveutumishistoria eli tarinat siitä, keneltä kukin puutarhan kasvi on peräisin. Tuttavalta toiselle kulkeutuvat kasvit ovat yleensä myös sitkeähenkisiä ja helposti leviäviä eli maatiaiskasveja parhaimmillaan. Vanhat kasvikannat säilyvät vain viljeltyinä. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan pysy puutarhassa pitkään. Jeren istuttamalle liljapenkille kävi köpelösti, kun myyrät mutustivat kaikki rusko- ja tiikerililjat.

Kesäisin Jere Jäppinen laskee henkiin jääneet kasvit ja kirjaa havaintonsa tietokoneelle Excel-taulukkoon. Viimeisimmän laskennan tulos oli 177 lajia.

1930-luvulla mökkipihaa peittivät lukuisat lasiset kasvilavat
1930-luvulla mökkipihaa peittivät lukuisat lasiset kasvilavat, joissa isosetä viljeli kasviksia myytäväksi. Lasinpaloja löytyy nurmikon alta vielä tänäkin päivänä.

Perhetuttujen perässä

Ukkosen jyrinä ja sadekuuro ajavat meidät sisälle mökkiin. Keittiössä isäntä levittää pöydälle valokuvakansioita, joiden moniin kuviin on tallennettu mökin kesäelämää mustavalkoisena ja väreissä vuosikymmenten ajalta.

Perhe alkoi viettää kesiään Tuusulassa samoihin aikoihin, kun Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa. Tavallaan Jere Jäppisenkin suku tuli paikalle taiteilijoiden vanavedessä, tosin mutkan kautta. Perhetuttu, joka toimi Tuusulan kanttorina ja Jean Sibeliuksen pianonvirittäjänä, asettui seudulle ensin. Muutaman vuoden kuluttua Jäppisen isoisän vanhemmatkin löysivät lähistöltä kesäasunnokseen tämän Gustavelundin kartanon vanhan muonamiehenmökin.

 

Jere Jäppisen pellavapäinen isoisä kuvattiin unikkojen keskellä viime vuosisadan alussa, kun perhe oli vasta hankkinut kesämökin Tuusulasta. Vuosikymmeniä sitten suuri osa suvusta vietti kesiään mökillä. Jokaisella lapsella oli puutarhassa itsensä mukaan nimetty puu.
Jere Jäppisen pellavapäinen isoisä kuvattiin unikkojen keskellä viime vuosisadan alussa, kun perhe oli vasta hankkinut kesämökin Tuusulasta. Vuosikymmeniä sitten suuri osa suvusta vietti kesiään mökillä. Jokaisella lapsella oli puutarhassa itsensä mukaan nimetty puu.

Kesäpaikassa elettiin vanhanajan huvilakulttuuria, jossa koko kesä vietettiin maaseudun rauhassa. Alemmat säädyt alkoivat jäljitellä tätä herrasväen tapaa 1900-luvun alussa.

– Tullimiehenä ja kätilönä toimineet isoisovanhempani halusivat maalle kesäksi. Vaikka ei meidän mökkimme olekaan mikään pitsihuvila, Jere Jäppinen vertaa.

Hän kuvailee 1970-80-luvun lapsuuden kesiään kuin sadan vuoden takaisiksi. Helsinkiläinen Jere veljineen vietti aina koko kesäloman mökillä, eikä kaupungissa käyty kuin kerran kesässä retkellä Linnanmäen huvipuistossa. Lapsista oli silloin ihmeellistä nähdä Helsingin puut lehdessä.

Puutarha

Sijainti: Tuusulan kirkonkylä
Kesäasukkaat: Jere Jäppisen perhe
Koko: Tontti vajaan hehtaarin, josta puutarha noin 1 500 neliötä.
Kasvuvyöhyke: II
Maa: Savimaata
Puutarhan ikä: Puutarhan juuret ulottunevat muonamiesten aikaan yli sadan vuoden päähän.

Katso lisää kuvia puutarhasta seuraavalta sivulta!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

 

Jeren viimeisimpien laskelmien mukaan puutarhasta löytyy yli 170 eri lajia.

 

Helppohoitoisen jalokallioisen hennon violetteja kukkia riittää lähes koko kesäkaudeksi ja kimppuihin kerättäviksi. Käenkukka on alkujaan kosteiden niittyjen luonnonvarainen laji. Puutarhassakin perhosia houkutteleva perenna viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä mullassa.
Helppohoitoisen jalokallioisen hennon violetteja kukkia riittää lähes koko kesäkaudeksi ja kimppuihin kerättäviksi. Käenkukka on alkujaan kosteiden niittyjen luonnonvarainen laji. Puutarhassakin perhosia houkutteleva perenna viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä mullassa.

Perinteisesti kesävieraat kuvattiin istumassa keinussa, kuten Jeren Jäppisen äiti ystävättärensä kanssa. Sama keinu on yhä mökkipuutarhan suosittu löhöilypaikka.
Perinteisesti kesävieraat kuvattiin istumassa keinussa, kuten Jeren Jäppisen äiti ystävättärensä kanssa. Sama keinu on yhä mökkipuutarhan suosittu löhöilypaikka.
Muonamiehen hirsimökistä tuli suvun kesäpaikka vuonna 1911. Myöhemmin mökkiä laajennettiin ja se sai pintaansa pystylaudoituksen.
Muonamiehen hirsimökistä tuli suvun kesäpaikka vuonna 1911. Myöhemmin mökkiä laajennettiin ja se sai pintaansa pystylaudoituksen.
Harmaamalvikki kuuluu perinteisesti vanhoihin pihapiireihin. Jäppisten mökillä se valmistautuu avaamaan nuppujaan seinustan vanhassa perennapenkissä pionin vieressä.  Karhunköynnös eli isokierto kiertyy tukilankoja pitkin ylös lautaseinää. Helposti leviävä valkokukkainen köynnös kasvaa kesän aikana monimetriseksi.
Harmaamalvikki kuuluu perinteisesti vanhoihin pihapiireihin. Jäppisten mökillä se valmistautuu avaamaan nuppujaan seinustan vanhassa perennapenkissä pionin vieressä. Karhunköynnös eli isokierto kiertyy tukilankoja pitkin ylös lautaseinää. Helposti leviävä valkokukkainen köynnös kasvaa kesän aikana monimetriseksi.
Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

alue etupiha halli ilma kaivo kasvaa kasvi keinu kellari kesä kivi kukkapenkki lauta liljat lvi mökki Nurmikko oja penkit penkki perenna piha pohja puu puutarha rikkaruoho rinne runko ruusu syreeni talo vuode vuori

Ei liitettyjä avainsanoja.