ULLA KERVINEN
KUVAT VLADIMIR POHTOKARI
Alexander Fleming
Alexander Fleming on näyttävä jalopioni. Kun juurakon päällä on vain pari kolme senttiä multaa, se ilahduttaa kukinnallaan vuosia.
Pioni on kotoisin Japanista, Kiinasta ja Siperiasta. Tämä ruohovartinen, monivuotinen kasvi kulkeutui Aasiasta Eurooppaan jo 1500-luvulla. Pioni on etenkin japanilaisen taiteen rakastettu kaunotar. Sen ulkonäkö on kiehtonut ihmismieltä jo vuosituhansia.
Pionin sukuun kuuluu runsaat kolmekymmentä lajia, joita luonnossa kasvaa eniten Aasian ja Euroopan lauhkeilla vyöhykkeillä. Myös meillä tunnetut jalopionit viihtyvät Siperiassa ja Kiinassa luonnonvaraisina. Upeita kiinanpionista jalostettuja lajikkeita on kasvatettu sen kotimaassa noin tuhat vuotta ja Euroopassakin 1800-luvun alusta asti.
Paeonia lactiflora -kiinanpioni
Kiinanpionit kasvavat kotimaassaan luonnossa. Niiden kantamuoto on valkokukkainen kuten tämäkin perenna.
Tillipioni
Tillipioni menestyy varmimmin Etelä-Suomessa. Touko-kesäkuussa kukkivan kasvin tunnistaa tillimäisistä lehdistä ja purppuranpunaista kukinnoista.
Ikivanhoja suosikkeja. Meillä kasvatettiin pioneita jo 1800-luvun alkupuolella kartanoiden puutarhoissa. Noin sata vuotta sitten ne levisivät kartanoiden ja pappiloiden puutarhojen kautta myös maatalojen ja mökkien pihamaille. Kesä-heinäkuussa kukkiva kuolanpioni on kasvanut luonnonvaraisena Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämän kasvin viehätys on sen yksinkertaisissa korkeiden, lehtevien versojen latvoissa hehkuvissa kukissa. Vain Etelä-Suomessa menestyvät talvenarat tillipionit, joiden tuntomerkkejä ovat yksinkertainen kukka ja hyvin hienoliuskaiset, tillimäiset lehdet. Tillipionin ja kuolanpionin risteytyksen kautta syntyi kirkkaanpunainen, yksinkertainen, liuskalehtinen kartanopioni.
Ennen jalopioneita suomalaisissa pihoissa kasvatettiin aitoa tarhapionia. Kesäkuussa kukkiva tarhapioni on vieläkin perinnepihojemme keskeisiä lajeja. Tällaisen tuoksuttoman, aidon pionin saattaa vielä löytää vanhasta pihapiiristä, sillä kasvi voi kukkia samassa paikassa lähes sata vuotta. Kun tarhapioni risteytettiin turkinpionin kanssa, saatiin runsaasti uusia pensasmaisia, 60–70 senttiä korkeita tarhapionilajikkeita.
Nykyisin hyvin suosittuja ovat tuoksuvat kiinanpioni- eli jalopionilajikkeet, jotka ovat myös hyviä leikkokukkia. Nämä kesä-heinäkuussa avautuvat perennat sopivat sekä vanhojen että uusien talojen pihapiiriin. Niiden kukat voivat olla yksinkertaiset, kerrotut tai puolikerrannaiset ja kukkien väri vaihdella valkoisesta punaisen eri sävyihin. Lehdet ovat kolmisormiset ja lehtiruodit punertavat.
Kuolanpioni
Kuolanpioni viihtyy Itä-ja Pohjois-Suomessakin. Kesä-heinäkuussa avautuvat kukat kestävät pitkään maljakossa.
Pagoda Snow Flake
Pagoda Snow Flake jalopioni kukkii kesä-heinäkuussa tuulilta suojatussa valoisassa paikassa. Se rakastaa kalkkipitoista, ravinteikasta kasvualustaa.
Rakastaa aurinkoa. Pionit kaipaavat kunnolla kukkiakseen paljon valoa, mutta myös varjoa muutaman tunnin päivässä. Kasvin taimia myydään astiataimina, joten niitä voi istuttaa pitkin kesää. Jos maa on tulevassa kasvualustassa jatkuvasti kostea, istutuskuopan pohjalle kannattaa asentaa sorakerrokseen salaojaputki liikakosteutta poistamaan. Pionia ei pidä istuttaa vanhan nurmikon paikalle, sillä siihen voi pesiytyä juurimatoja.
Maa kunnostetaan ennen istutusta ja istutuskuoppaan lisätään hidasvaikutteista sarvilastua tai hyvin palanutta karjanlantaa. Pionit viihtyvät parhaiten omana ryhmänään. Näin niiden kukatkin pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Jos pionipenkkiin halutaan jo keväällä väriä, kasvin juurelle voi istuttaa syksyllä narsissin sipuleita. Pioni vaatii tilaa ympärilleen. Liian tiheässä tähän kasviin voi pesiytyä harmaahome, joka mädännyttää kukat jo nuppuvaiheessa.
Matalat lajikkeet istutetaan huolella kasteltuun istutuskuoppaan 40–50 sentin välein, keskikorkeat noin 70 sentin välein ja hyvin korkeat jalopionit metrin välein. Multaa ei saa lisätä koskaan juurenniskan päälle 2–3 senttiä enempää, sillä liian syvässä kasvava pioni ei tahdo kunnolla kukkia. Multa tiivistetään kastelemalla ja kevyesti polkemalla, minkä jälkeen kastelussa voi pitää muutaman viikon tauon. Pionin annetaan kukkia samassa paikassa vuosikausia, sillä se ei pidä turhasta siirtelystä. Korkeat lajikkeet on syytä ajoissa tukea.
Puupionille valitaan syvämultainen, lämmin ja suojaisa, loiva rinne tai ne istutetaan kohopenkkiin. Kunnon lumipeitteen tai talvisuojuksen alla nämä kasvit talvehtivat jopa 4-kasvuvyöhykkeellä.
Jalopionien uutuuslajikkeita
’Coral Charm’ : korallinvärinen, puolikerrotut kukat.
’Pink Hawaian Coral’ : korallinvärinen, jättisuuret, kerrotut kukat.
’Little Medicineman’: roosa, yksinkertaiset kukat.
’Scarlet O’Hara’ : kirkkaanpunaiset yksinkertaiset kukat.
’Gardenia’ : voimakastuoksuiset, lähes valkoiset kukat.
First Dutch Yellow’ : keltaiset, puolikerrotut kukat.
’Honey Gold’ : kermanvalkoinen, keltainen keskus.
Inspecteur Lavergne’ : tummanpunainen, kerrottu.
’Kansas’: pinkinpunainen, kerrottu.
’Sword Dance’ : kirkkaanpunainen, kerrottu, kukassa keltainen keskus.