Suojaamalla taimet talviturvaan

Piha

Naapuri on rullannut puita ja köynnöksiä tötteröiksi, mutta onko siitä hyötyä? Kolme asiantuntijaa kertoo, mihin suojaamisessa kannattaa keskittyä ja miten nuoret taimet saa kestämään talven yli.

Osa pihakasveistamme kaipaa apua selvitäkseen talven ja kevään yli hengissä. Arkoja lajeja koettelevat pakkaset, ainavihantia kasveja varhaiskevään tuulet ja auringonpaiste.

– Kasvit ovat erityisen suuressa vaarassa talvituhoille alle kahden metrin korkuisina, korostaa Marjatta Uosukainen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Laukaan tutkimusryhmän päällikkö.

Hän harrastaa keskisuomalaisella pihallaan arkojen lajien kokeilua ja on vuosikausien kokemuksen jälkeen tyytyväinen pakkaspeitteen tehoon. Kevyt, vaalea ja ilmava peite tasaa hyvin lämpötilojen vaihtelua.

Arat kasvit, kuten magnolia, pääsevät heti pakkasten alkaessa peitteen sisälle suojaan.
– Viime syksynä ehdin suojata kasvit alkutalven ensimmäisenä kylmänä jaksona. Suojat saivat jäädä paikoilleen säiden lämmettyä marraskuussa.

 

Jouluruusu hyötyy havunoksan tuomaa varjoa. Hallaharso suojaa kevätviimoilta. Liian umpinainen pakkassuoja on pahasta. Paketti kannattaa jättää ylhäältä auki, ja veden pitää päästä valumaan alhaalta pois.
Jouluruusu hyötyy havunoksan tuomaa varjoa. Hallaharso suojaa kevätviimoilta. Liian umpinainen pakkassuoja on pahasta. Paketti kannattaa jättää ylhäältä auki, ja veden pitää päästä valumaan alhaalta pois.

Pakkashalkeamien torjuntaa

Marjatta Uosukainen kietoo myös nuorten hedelmäpuiden rungot pakkaspeitteeseen, kunnes puut ovat parimetrisiä. Nuoren puun kestävyys paranee, kun sileä ja vesipitoinen kuori vahvistuu paksuksi kaarnaksi.

Suojien virittämisestä on hyötyä vielä helmikuussakin, jolloin yö- ja päivälämpötilojen erot ovat yleensä huikeat. Myös kevättalvi on puille vaarallista aikaa, sillä tuolloin aurinko lämmittää tummaa kuorta.

Lisäksi Keski-Suomessa sataa myöhään kevättalvella vitilunta, joka heijastaa auringonsäteilyä peilin lailla. Puut saavatkin helposti runkovaurion hangenpinnan tuntumaan.

– Kirsikkapuiden ja omenapuiden kuori saattaa rapsahtaa halki. Vaikka puu voi korjata linssinmuotoisen halkeaman, vaurio näkyy siinä aina.

Vaurio saattaa pilata jopa puolet nuoren puun solukosta ja haitata näin kasvua. Halkeama tulee avoimella paikalla kasvin kaakon-lounaan puoleiselle sivulle. Marjatta Uosukaisen kokemusten mukaan rungon edessä oleva pienikin varjo vähentää pakkashalkeamia.

Kasvien kääreet poistetaan vasta, kun lumi on sulanut. Uosukaisen pihassa talvisuojat saavat olla paikoillaan huhtikuun loppuun, sillä maa on yleensä roudassa vappuun asti. Tällöin myös yö- ja päivälämpötilojen erot ovat tasaantuneet.

 

Köynnösruusu on helpompi suojata seinustalla kuin laskea alas. Maanpinnassa uhkaavat myyrät. Pakkaspeite hidastaa hieman kasvuunlähtöä, mutta siitä on vain etua aurinkoisella seinustalla.
Köynnösruusu on helpompi suojata seinustalla kuin laskea alas. Maanpinnassa uhkaavat myyrät. Pakkaspeite hidastaa hieman kasvuunlähtöä, mutta siitä on vain etua aurinkoisella seinustalla.

Suojaan kevätauringolta

Kevätahavasta kärsivät etenkin nuoret havukasvit. Tuuli ja aurinko saavat ainavihantien lajien lehdet haihduttamaan, ja kasvit ovat vaarassa kuivua kuoliaiksi pyrkiessään ottamaan vettä jäätyneestä maasta.

Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen kehottaakin suojaamaan vastaistutettuja havukasveja useita vuosia, jotta ne juurtuvat kunnolla ja kasvattavat juurensa syvälle maahan.

Kasvien kuivumisen riski on nykyään aiempaa suurempi.
– Keväät ovat muuttuneet tuulisemmiksi ja kuivemmiksi.

Monet havukasvit ovat alun perin mereisen ilmaston kasveja, ja kosteat, leudot keväät ovat niille eduksi. Runsaslumisina talvina ja sisämaassa kuivattava aika jää lyhyemmäksi kuin rannikolla.

Suojaamiseen ahavaa vastaan sopivat niin varjostuskangas, säkkikangas kuin havunoksatkin. Kevyet kankaat antavat suojaa auringonporotukselta ja tuulelta.
– Pidän eniten säkkikankaasta. Se näyttää luonnolliselta ja on hengittävää, Jyri Uimonen sanoo.

Säkkikankaasta voi myös pystyttää ilmavan seinämän kasviryhmän tai -aidan etelänpuoleiselle sivulle. Leveälle kasville, kuten alppiruusulle, sopii kehikko, jonka varaan kangas on helppo virittää. Säkkikangas asetetaan löyhästi rimojen varaan.

 

Rimat tai kepit on helppo laittaa paikoilleen jo syksyllä, kun maa on vielä sula. Aurinkoisessa paikassa kartiovalkokuusi herää aikaisin. Se on yksi herkimmin ruskettuvista lajeista, mutta uusiutuu melko hyvin.
Rimat tai kepit on helppo laittaa paikoilleen jo syksyllä, kun maa on vielä sula. Aurinkoisessa paikassa kartiovalkokuusi herää aikaisin. Se on yksi herkimmin ruskettuvista lajeista, mutta uusiutuu melko hyvin.

Muovihuppuja Jyri Uimonen kehottaa välttämään, sillä niistä on kasveille silkkaa vahinkoa.

– Muovikäärön sisällä lämpötila nousee nopeasti kuin pienessä kasvihuoneessa. Se herättää kasvin liian aikaisin kasvuun.

Uimonen keksii kuitenkin myös muoville käyttöä: se sopii avoimella paikalla tuulensuojaseinämäksi. Uudet asuinalueet ovat monesti ongelmallisia aukealla vapaasti puhaltavien tuulien takia.
– Kun taloja rakennetaan pelloille, suojaavaa kasvillisuutta ei ole. Puiden ja pensaiden kasvaessa tuulet heikkenevät ja pienilmasto muuttuu edullisemmaksi.

Aurinkosuojat otetaan pois, kun maan pintakerros on sulanut. Jyri kehottaa ottamaan lapion avuksi.
– Jos lapion terä uppoaa koko syvyydeltään maahan, kasvi saa riittävästi vettä maanpinnan tuntumassa olevilla juurillaan.

Joskus neulaset ehtivät ruskettua varkain. Silloinkin suojaamisesta on apua.
– Jos kasvissa näkyy ensioireita ruskettumisesta, suojaus korjaa tilannetta. Myös haalealla vedellä kastelusta on apua.

Kastelusta on hyötyä havukasveille ja alppiruusuille muutenkin. Ajankohta on sopiva, kun multa on sulaa muutaman sentin syvyydeltä.

 

Varjostusverkko suojaa alppiruusua kevätahavalta. Se on paras asettaa tukien varaan, jotta latvat eivät vioitu. Ilmavan säkin voi laittaa kasvin päälle myös hupuksi, kunhan tuki pitää kankaan irti latvasta
Varjostusverkko suojaa alppiruusua kevätahavalta. Se on paras asettaa tukien varaan, jotta latvat eivät vioitu. Ilmavan säkin voi laittaa kasvin päälle myös hupuksi, kunhan tuki pitää kankaan irti latvasta.

Riskinottoa suojaisalla pihalla

Aina kasvien suojaaminen ei kuitenkaan ole tarpeen. Uudenmaan maaseutuopiston lehtori, metsätalousinsinööri Heikki Kiuru kokeilee erikoisuuksia ja haluaa kasviensa pärjäävän ilman peitteitä.

Hänen pihansa sijaitsee lämpimällä mäellä Nurmijärvellä. Vaikka seutu kuuluu II-vyöhykkeeseen, sen tuulilta suojattu pienilmasto vastaa I-vyöhykkeen olosuhteita. Maaperä on hiekkapohjaista, mikä parantaa arkojen kasvien menestymistä.
– Oikein valitulla kasvupaikalla kasvit selviytyvät ilman suojia, otollisen tontin omistaja perustelee.

Jos kasvi vaatii istutuksen jälkeen suojaamista vuosikausia, se on Kiurun mielestä väärässä paikassa ja kasvin voi hävittää. Ainoastaan havukasvien kookkaat taimet saavat hänen pihassaan helpotusta ahavalta juurtumisvaiheessa.

Havukasveista paahteessa pärjäävät suojaamatta esimerkiksi kartiomarjakuusi ja rohtokataja.
– En halua havukasvien olevan kääreiden sisällä silloin, kun niistä on eniten iloa.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

havukasvi havunoksa pakkanen pakkaspeite puu syksy säkkikangas taimet taimi talvi talvisuojaus varjostuskangas

Ei liitettyjä avainsanoja.