Vehreä puutarha kosken partaalla

Alkukesästä Pirjo ja Markku Mutanen istahtavat usein kiireisen työpäivän jälkeen puutarhatuoleihinsa ja nauttivat veden solinan ja kasvien tuoksujen täyttämästä tunnelmasta. Näin kesäkuun lopulla illakko huumaa illan hienostuneella parfyymillaan ja rodot sekä erilaiset kurjenmiekat koreilevat tontin läpi virtaavan purolaakson rannoilla.

Mutaset ostivat vanhan Ylöjärvellä sijaitsevan myllytilan alkujaan kesäpaikaksi, mutta nykyään pariskunta myös asuu täällä. Puromiljöö kuuluu osana heidän laajaa puutarhaansa, mutta toisin kuin puutarhassa, täällä toimitaan luonnon ehdoilla, tulvat ja luonnonkasvit muokkaavat näkymää pyytämättä.

– Suurimman työn purotarhassa teimme heti alussa, kun siivosimme rannat ja rakensimme kaarisillat ja koskiterassin, Markku kertoo.

Nyt luontopolkua muistuttava puronvarsi on mitä rentouttavin paikka – sen varrelta voi piipahtaa kahdella saarella, rantasaunassa ja alhaalla ihailla komeaa koskea.

Pirjo ja Markku ovat istuttaneet luonnonkasvien joukkoon veden äärellä viihtyviä perennoja ja pensaita. Puro laskee Näsijärveen.

Kosken kohina kuuluu tontin joka kolkassa

Valkoiset portaat houkuttelevat laskeutumaan rannan tuntumaan, mutta Pirjo ohjaa polulle, jonka vierustoilla notkuvat illakot. Aamupäivällä niiden tuoksun voi enää aavistaa, mutta yhdessä sinisten kurjenmiekkojen kanssa ne luovat värifanfaarin lankkusillalle, jota pitkin astelemme Mumminsaarelle.

– Kun pienempi saari oli nimetty Vaarinsaareksi, oli luonnollista, että myös mummi sai oman saarensa, isäntä selittää nimeä hymyssä suin.

Tumma vesi virtaa hiljalleen saaren molemmin puolin, ja polku kiertelee hienohelmaisia neitoja muistuttavien koivujen lomassa. Hameenhelmat ovat alppikärhöjä, joita Pirjo on ohjannut koivujen rungoille.

– Toukokuun lopulla täällä on satumaisen kaunista, kun sinikukkaiset alppikärhöt ja valkovuokot ovat täydessä kukassa ja puro virtaa vauhdilla, Pirjo kuvailee nimikkosaa­rensa tunnelmaa.

Jatkamme matkaamme rantapolulle, jossa kasvaa korpikaislaa Markun mukaan enem­män kuin tarpeen. Alkuvuosina hän yritti pitää kasvia kurissa, mutta kaisla vei aina voiton. Vain tarpeeksi voimakas virtaus pitää elinvoimaisen vesikasvin aisoissa.

Kun lähestymme punaista rantasaunaa, alati taustalla kuulunut kohina voimistuu askel askeleelta. Saunan terassilla ääntä voi jo kuvailla pauhuksi.

– Kosken ääni vie ajantajun ja takaa hy­vät unet saunakamarissa, Markku kuvailee.

Kohina kuuluu myös heidän makuuhuo­neeseensa ikkunan ollessa auki.

– Koskesta saa energiaa ja terveyttä veden äänen painuessa alitajuntaan.

Sulavedet ja runsaat sateet saavat kosken kuohumaan hurjana. Markku muistelee ta­pausta, kun kolme miestä saapui kanooteilla koskea laskemaan. Hän pyysi heitä odotta­maan, kun hän hakisi kameran tapahtumaa tallentaakseen. Hänen palattuaan miehet oli­vat jo tulleet toisiin ajatuksiin ja kantoivat kanoottejaan pois puron toisella puolella.

Kaksivuotinen illakko on tervetullut maatiaiskasvi, sillä se levittää purolaaksoon miellyttävää tuoksuaan iltaisin ja öisin. Sen seassa kukkii siperiankurjenmiekka.

Mylläri-Hermannin muistomerkki sijaitsee kosken rannalla

Purotörmällä, kosken kohdalla, pötköttää kaksi ruostunutta metalliratasta.

– Tämä on Hermannin, edesmenneen myl­lärin muistomerkki, Pirjo selittää. Raivaus- ja siivousurakan yhteydessä kai­vinkone nosti rännin pohjalle pudonneet rat­taan päät, jotka aseteltiin puron varteen Myl­läri-Hermannin muistoksi.

Muistomerkkinsä mylläri on ansainnut, sillä mies pyöritti vuonna 1870 rakennettua myllyä vuosikymmeniä. Pirjo ja Markku löysivät muutama vuosi sitten Hermannin asuintuvan ullakolta vuodelle 1946 kirjattuja jauhokuitteja. Mylly purettiin 1950-luvulla.

Piipahdamme vielä rehevällä Vaarinsaa­rella, jonka molemmilla puolilla koski virtaa. Saari on jätetty mahdollisimman luonnon­tilaiseksi. Markku on myös ajattanut sinne maakiviä ja hiekkaa sidosaineiksi, jottei tul­vavesi veisi koko saarta mennessään. Pirjo on lisäksi istuttanut sinne kieloja ja sinivuok­koja, joista kielot ovat lisääntyneet hyvin.

Koski pauhuineen avautuu parhaiten te­rassilta, jonka Mutaset ovat rakentaneet pu­retun myllyn paikalle. Näky on tavattoman kaunis, kun vesi ryöppyää alas kotkansiipien ja muiden luonnonkasvien korostaessa puto­usta sen laitamilla. Vesi kohisee sellaisella voimalla, että terassilla saa korottaa ääntään.

– Terassi toimi toissakesänä myös vihki­paikkana. Naapurin nuoripari sanoi täällä toisilleen kuuluvasti ”tahdon”, Pirjo kertoo.

Ja onpa myllyn vanha sivu-uomakin yhä käytössä – keväisin sorsan poikaset laskevat siinä iloisesti vesiliukua.

Pirjo ja Markku Mutanen toivottavat ryhmät tervetulleiksi tutustumaan puutarhaansa ensi kesänä. Tiedustelut ja varaukset 0400 632875.

Puronvarren kasveja

Alpit (Lysimachia)
Angervot (Spiraea)
Atsalea ja alppiruusut (Rhododendron)
Idänsinililja (Scilla siberica)
Kellukat (Geum)
Kurjenmiekat (Iris)
Konnanyrtit (Chelone)
Lumpeet (Nymphaea)
Pajut (Salix)
Punalatvat (Eupatorium)
Päivänliljat (Hemerocallis)
Rentukka (Caltha palustris)

Katso lisää upeita kuvia Mutasten puutarhasta seuraavalta sivulta.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Saunan terassilta avautuu näkymä Vaarinsaarelle, jonne astellaan kaarisillan kautta. Taustalla 25 neliön koskiterassi, josta on suora näkymä kosken kuohuihin.

Kesällä rantasaunan terassilla vilvoitellaan kosken pauhua kuunnellen.

 

Pirjo on istuttanut Mumminsaarelle puolivarjossa viihtyviä köynnöksiä ja perennoja.	Talolta on vain kivenheiton matka purolle. Taustalla laaja illakkokasvusto.

 

Keltakurjenmiekka viihtyy Myllypuron mutapohjaisessa ja matalassa vedessä.

 

Mutaset viljelevät itse kaikki vihannekset ja marjat. Tyrnitarha on puron läheisyydessä.	Koski laskee Vaarinsaaren molemmin puolin. Saarella kasvaa paljon kieloja.

 

Lisää kuvia koskipuutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Mummonsaarella vallitsee salaperäinen tunnelma, kun koivujen runkoja pitkin kii­peilevät puolivarjossa viihtyvät alppikärhöt ja köynnöshortensiat.

 

Helppohoitoisessa purolaaksossa kasvaa maanpeittoperennoja kuten pikkutalviota.	Myllynrattaan päät ovat muistona Hermanni-myllärin ajoilta.

 

Illakoiden aikaan purotarhaan leviää hienostunut tuoksu.

Mutaset ovat innokkaita tanssijoita, ja suurella koskiterassilla voisi pitää lavatanssit.

Yksi ruusutarhoista sijaitsee puron läheisyydessä, aivan rantasaunan takana.

 

Rantakukka viihtyy vesirajassa ja värittää aniliineilla kukillaan loppukesän purotarhaa.	Pirjo on vehreyttänyt koski­penkkaa erilaisilla saniaisilla. Vuolas koski pyöritti vuosikym­meniä myllyä, jossa jauhettiin lähitalojen jyvät. Mutasten lastenlasten nimeämä Vaarin­saari jää kosken keskelle.

 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

---

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

puutarhanhoito