Istuta puu kasviryhmään tai nurmialueelle siten, että sen alla mahtuu kasvamaan perennoja, yrttejä tai pikkupensaita. Puu saa istutusryhmässä paremmin vettä ja ravinteita kuin nurmikossa kasvaessaan, eikä sen runko kolhiinnu trimmerillä tai ruohonleikkurilla ajettaessa. Tue puu istutuksen yhteydessä ja pidä tukikepit paikoillaan, kunnes puu on kunnolla juurtunut.

Useimmille lajeille sopii puolivarjoinen kasvupaikka, mutta valossa puista kasvaa tasapainoisia. Kukkivat ja marjovat lajit, kuten omenapuut, kirsikat, tuomet ja pihlajat, pitävät eniten aurinkoisesta ja avoimesta kasvupaikasta.

 

Tuohituomi Kultasade
Tuohituomella on koristeellinen kuparinvärinen runko. Seittiä kutova tuomenkehrääjäkoi ei vaivaa lajia. Kuva Teija Tuisku. Aran kultasateen alkukesäinen kukinta on elämys. Kasvin siemenet ovat myrkyllisiä. Kuva Arto Rantanen.

Kookkaat pensaat, kuten mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) ja mustamarjaorapihlaja (Crataegus douglasii), toimivat mainiosti pienellä pihalla joko yksi- tai monirunkoisina yksittäispuina tai pieninä ryhminä.

Koristeomenapuut (Malus Purpurea- ryhmä), japaninmarjaomenapuu (M. toringo) sekä tuohituomi (Prunus maackii) ja pilvikirsikka (P. pensylvanica) ovat kestäviä ja koristeellisia lajeja ja kasvavat korkeintaan kymmenmetrisiksi.

 

Riippajalava Ruusuorapihlaja
Riippajalavan latvus muodostaa tiiviin, varjostavan katoksen. Vanhemmiten latvus kasvaa lehtimajaksi. Kuva Matti Lahtinen. Kesäkuussa runsaasti kukkiva ruusuorapihlaja selviää pakkasista vain Etelä- Suomessa. Kuva Matti Lahtinen.

2. Vältä turhaa leikkaamista

Pikkupuut pysyvät yleensä siisteinä pelkästään vanhojen ja ränsistyneiden oksien poistolla ja silloin tällöin latvusta nuorentamalla.

Leikkaa riippuvaoksaista muotoa, kuten riippahernepensasta (Caragana arborescens ’Pendula’), tarvittaessa lyhentämällä versoja ulospäin suuntautuvan silmun jälkeen. Poista mahdolliset puun tyveltä rungosta kasvavat vesat sekä maasta työntyvät juurivesat varhaiskeväällä ennen silmujen puhkeamista.

Muita riippuvaoksaisia lajeja ovat muun muassa riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula), sateenvarjo- ja riippajalava (Ulmus glabra ’Camperdownii’ ja ’Horizontalis’).

Pylväsmäisiä muotoja, kuten kapeana kasvavaa pylväspihlajaa (Sorbus aucuparia ’Fastigiata), ei tarvitse leikata.

 

Jalosyreeni SIrotuomipihlaja
Perusrunkoon vartetun jalosyreenin kukkiva latvus on tiivis kuin kukkakimppu. Puu vie vain vähän tilaa. Kuva Matti Lahtinen. Rungollinen sirotuomipihlaja pysyy pienimuotoisena maltillisen kasvutapansa ansiosta. Kuva Ella Räty.

3. Hoida koristepuita kohtuudella

Hanki yksirunkoiseksi pikkupuuksi kasvatettuja kotimaisia pensaslajikkeita, kuten esimerkiksi tervettä ja kestävää lumipalloheittä (Viburnum opulus ’Pohjan Neito’) tai koristearoniaa (Aronia x prunifolia). Parimetriseen kotipihlajan perusrunkoon vartettu marja-aronia (Aronia mitschurinii ’Viking) sekä ruso-, siro– ja marjatuomipihlaja (Amelanchier lamarckii, A. laevis, A.alnifolia) eivät kasvata juurivesoja ja pysyvät latvus mukaan luettuna noin nelimetrisinä.

Lannoita vartettuja runkopuita kohtuudella, jotta ne ehtivät tuleentua, sillä latvukset eivät saa lunta suojakseen. Tuhoeläinten, esimerkiksi kirvojen ja perhostoukkien, tarkkailu ja torjunta on pikkupuusta isoa helpompaa. Vedellä tai biologisilla torjunta-aineilla suihkuttaminen on puun pienen koon ansiosta mahdollista.

Suojaa pikkupuun runko talveksi jyrsijöiltä verkolla ja polkemalla lumi rungon ympäriltä tiiviiksi.


Rungollinen punaherukka käy pienestä puusta vaikkapa terassin yhteydessä. Kuva Teija Tuisku.

Vinkki: Kasvata marjapuu

Pienen rungollisen marjapuun voit kasvattaa itse tukevaoksaisesta puna- tai valkoherukasta. Tue yksi vahva oksa rungoksi ja poista siitä sivuversot. Jätä ylimmäksi runkoon versoja, joista kasvatat latvuksen. Hennompioksaisen karviaisen voit löytää taimimyymälästä kultaherukkaan vartettuna.

Kokeile myös näitä

yksirunkoisena pikkupuuna

Isabellansyreeni (Syringa Preston- ryhmä)
Kaljukultasade (Laburnum alpinum
Piikkiaralia (Aralia elata)
Pähkinäpensas (Corylus avellana)
Samettisumakki (Rhus hirta)
Syyshortensia (Hydrangea paniculata ’Grandiflora’)
Terttuselja (Sambucus racemosa)
Tyrni (Hippophaë rhamnoides)

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.