Ainavihannat havukasvit jämäköittävät istutusten muotoja ja luovat puutarhaan ympärivuotisen eloisan ilmeen. Ne myös tarjoavat suojaa ja kumppanuuskasveilleen hyvät olosuhteet.
Suunnittelijan kannalta havukasvien vaihteleva joukko on ihanteellinen. Se tarjoaa vaihtoehdon niin matalaksi maankattajaksi kuin pihapiirin vankaksi yksittäispuuksikin. Lajejakin riittää sekä aurinkoiseen hietikkoon että kosteaan varjoon.
Ainavihannat havukasvit antavat erityisen hyvän näkösuojan ohikulkevien katseilta, tuulelta ja kulkuväylien pölyltä. Samalla ne kuitenkin luovat puutarhaan tehokasta varjoa ja sulkevat tiloja, mikä voi olla tilanteesta riippuen joko hyöty tai haitta.
Havukasvit ovat peittävän olemuksensa vuoksi lehteviä puuvartisia lajeja haastavampia sijoitettavia puutarhaan. Oikean kasvukumppanin – esimerkiksi kukkivan pensaan, köynnöksen tai lehtimuodoltaan jännittävän perennan – läheisyys keventää havun ylevyyttä ja tekee kokonaisuudesta vaihtelevan.
Matala tuivio ei estä käytävän varren näkymää. Kirjavalehtinen kuunlilja, jaloangervot ja purppurakeijunkukka kasvavat rinnalla.
Paitsi kooltaan ja kasvupaikkavaatimuksiltaan, havukasvit eroavat toisistaan myös värisävyiltään ja kestävyydeltään. Ominaisuuksista kannattaa ottaa selvää ennen hankintaa! Esimerkiksi kanadantuija (Thuja occidentalis) kasvaa hyvissä olosuhteissa yli 10-metriseksi tuuheaksi puuksi ja varjostaa ajan myötä pientä rivitalopihaa liiaksi. Kaikki eivät tiedä sitäkään, että tuivio (Microbiota decussata) leviää viihtyessään usean neliön laajuiseksi.
Kuvittele havupuuta hankkiessasi se tulevalla kasvupaikkallaan täysikasvuisena, niin sen vaatima tila ei tule myöhemmin ongelmaksi. Puun onnistuneesta sijainnista saavat tällöin nauttia vielä jälkipolvetkin.
Paahteisen pihan etualalla kasvaa sinikataja, tapionpöytä, hernesypressi ja pieni riippaoksainen koristeomenapuu. Kartiotuijat on sijoitettu aidaksi.
