Tärkein työväline paksujen oksien poistoon on saha, ohuempien leikkaamiseen sopivat raivaussakset. Hannu Salo sahaa oksaa rasittavaa, pystyyn kasvanutta ”puu puussa” -haaraa.

Tapaan Hedelmän- ja marjaviljelijäin liiton toiminnanjohtajan Hannu Salon orimattilalaisessa puutarhassa. Lämpötila on hiukan miinuksen puolella ja ilma kuivaa. Paikan omistaja Pertti Koivisto odottaa tikapuiden kera puunleikkaajaa.

Hannulla on mukanaan erilaisia saksia ja sahoja – vain moottorisaha puuttuu. Tärkeää ovat kunnon käsineet ja lämpimät jalkineet hangen päällä hyörittäessä.

Pihassa kasvaa muutamia vanhoja omenapuita, kuten ’Wealthy’ ja ’Anisovka’ 40-luvun lopulta. Niitä ei ole muutamaan vuoteen saksittu riittävästi, joten latvus on karannut käsistä ja leikkaaminen on jäänyt alaoksien näpsimiseksi.

Liki 20-vuotiaiden Make-, Keltakaneli- ja Valkea Kuulas -lajikkeiden leikkaamiseen Pertti Koivisto kaipaa myös opastusta. Näistä Kaneli on vaikea hoidettava; puun alaosa on vähäoksainen, mutta latvuksessa on liikaa oksia ja ne kurottautuvat korkealle. Lajikeominaisuuksiin kuuluvat myös pitkät, vähähaaraiset oksat.


Puun latvukseen kasvaneista isoista oksista sahataan ylöspäin suuntautuvia haaroja, sivulle työntyviä säästetään.

Itsekin omenanviljelijänä työskennellyt Hannu neuvoo, että kotipihoissa hedelmäpuut ovat myös koristepuita, eikä niitä leikata niin rajusti ja mataliksi kuin ammattitarhoissa.

– Kun pitkään hoitamattomana ollutta puuta elvytetään, on isojen oksien poisto ajoitettava parille kolmelle vuodelle, Hannu muistuttaa.

Aina vuosittain jotain pois

Hannu painottaa omenapuiden säännöllistä vuosittaista leikkaamista. Tällöin niistä ei kasva hallitsemattomia, ja työmäärä vähenee.
– Risukierteeseen ei pidä joutua. Niin käy helposti, jos kerralla sahaa kaiken sen, mitä pitäisi.

Lukemattomat piiskamaiset versot muodostavat parissa vuodessa ikään kuin ”puun puuhun”: piiska haaroittuu ja kasvattaa valoa läpäisemättömän, tiiviin lehvästökerroksen omenapuun päälle. Hedelmien muodostuminenkin on tiheässä kasvustossa lähes olematonta.

Hannu mittaa katseellaan Kanelipuuta ja tuo samalla julki aikomuksensa harventaa reippaanlaisesti sen oksistoa. Neuvoessaan hän ykskaks sahaa kuivuneet oksat, eli tekee sen, mikä on tehtävä ensimmäisenä.
– Kun leikkaan vanhaa puuta, kipuan latvaan ja aloitan sieltä. Näin puuhun jää yleensä paremmin alaoksia, sillä alhaalta aloitettaessa on vaarana poistaa liikaa.

Kun latvus on harvennettu ja laskeuduttu maahan, näkee alaoksien harventamisen tarpeen.


Vanhan puun leikkaaminen aloitetaan latvuksesta, jossa liikutaan etsimällä tukea oksistosta. Varrellisilla raivaussaksilla saa katkaistua jopa lähes viisi senttiä paksut oksat.

Kanelilajikkeilla on Hannun mukaan taipumus muuttua alaosistaan oksattomiksi, ja tällöin kaikkia latvusoksia ei voi poistaa, muutoin puun rakenne menee pilalle. Samalla tavoin käyttäytyy muun muassa Åkerö-lajike.

Korkealle kasvaneet vanhat Kanelit ovat ongelmallisia.
– Ne eivät menehdy liiallisesta leikkaamisesta, mutta niistä ei tahdo saksimallakaan saada kaunista puuta. Joskus ne on paras jättää korkeiksi pihapuiksi.

Neuvojan ohjeet leikkaajalle

Hannu Salo antaa muutaman pätevän ohjeen, joilla ensikertalainen selviää vanhan omenatarhansa kevätleikkauksessa.

1. Poista kerralla kokonaisia oksia, jotka kasvavat puussa suoraan ylöspäin. Vaakatasossa kasvavia isoja oksia ei leikata, vaan niistä suoraan ylöspäin suuntautuvat haarat sahataan pois.

2. Harvenna isojen oksien lisäksi yksivuotisia, latvuksen sisään kasvaneita piiskamaisia versoja, jotta valoa pääsee puun sisäosiin. Mikäli et harvenna latvusta tai karsi yksivuotisia piiskoja, alkavat puun alimmat oksakerrokset näivettyä. Aluksi niihin tulee vähän lehtiä, ja aikaa myöten oksat kuivuvat.

3. Saksi oksia rohkeasti sieltä, missä niitä on tiheässä. Valolla on suuri merkitys puun kunnolle sekä sadon muodostumiselle ja laadulle.

4. Arvioi kevätleikkauksen tuloksia vasta kesällä, jolloin puu saattaa näyttää edelleen tiheältä uusien piiskamaisten versojen vuoksi. Varaudu poistamaan ne, sillä vesiversojen kasvun hillitsemiseen kotipuutarhoissa on paras keino kevätleikkaus. Muutaman vuoden kuluttua tilanne rauhoittuu ja puun kasvu tasaantuu. Voimakkaan leikkauksen jälkeisinä vuosina puita ei lannoiteta, sillä ne kasvavat muutenkin.


Pitkävartiset oksaleikkurit ovat kätevä työväline oksien saksimiseen maasta käsin. Hangella on isoja oksia, joita poistamalla puu saadaan kuntoon

5. Älä koskaan leikatessasi jätä oksatappeja, jotka lahoavat, vaan leikkaa aina mahdollisimman läheltä sivuoksaa tai runkoa. Jätä oksakaulus (paksunnos) ehyeksi. Katkaise paksut oksat useassa osassa, jotta ne eivät irrotessaan repäise puun kuorta rikki.

6. Voit poistaa omenapuista yli tuuman paksuisia oksia huhtikuun alkupuolelle asti. Talvileikkauksessa haavapinnat ehtivät kuivua, sillä puiden nestevirtaus ei ole vielä alkanut. Pieniä oksia ja nuoria puita voit leikata aina puun lehtimiseen asti. Käsittele yli tuuman paksuiset oksat haavainhoitoaineella.

Hannu paiskii töitä viiden omenapuun parissa pari kolme tuntia. Kanelista lähtee kaikkiaan 16 kuivaa ja tervettä oksaa ja lisäksi syntyy pientä risusilppua. Vieressä olevan hillittykasvuisen Valkea Kuulas -lajikkeen hän saa vähällä saksimisella mallikkaaksi.

Lopuksi hän ohjeistaa Pertti Koiviston harventamaan tulevana kesänä muodostuvia vesiversoja. Ne yltää katkaisemaan jatkovartisilla saksilla tukevasti maanpinnalla seisten.

Latvukset madaltuvat, mutta puut näyttävät siltä kuin niistä ei olisi poistettu juuri mitään. Kaunis kasvumuoto on säilynyt ammattilaisen käsittelyssä.


Puuhun ei jätetä kuivuvia oksatappeja.

5. Älä koskaan leikatessasi jätä oksatappeja, jotka lahoavat, vaan leikkaa aina mahdollisimman läheltä sivuoksaa tai runkoa. Jätä oksakaulus (paksunnos) ehyeksi. Katkaise paksut oksat useassa osassa, jotta ne eivät irrotessaan repäise puun kuorta rikki.

6. Voit poistaa omenapuista yli tuuman paksuisia oksia huhtikuun alkupuolelle asti. Talvileikkauksessa haavapinnat ehtivät kuivua, sillä puiden nestevirtaus ei ole vielä alkanut. Pieniä oksia ja nuoria puita voit leikata aina puun lehtimiseen asti. Käsittele yli tuuman paksuiset oksat haavainhoitoaineella.

Hannu paiskii töitä viiden omenapuun parissa pari kolme tuntia. Kanelista lähtee kaikkiaan 16 kuivaa ja tervettä oksaa ja lisäksi syntyy pientä risusilppua. Vieressä olevan hillittykasvuisen Valkea Kuulas -lajikkeen hän saa vähällä saksimisella mallikkaaksi.

Lopuksi hän ohjeistaa Pertti Koiviston harventamaan tulevana kesänä muodostuvia vesiversoja. Ne yltää katkaisemaan jatkovartisilla saksilla tukevasti maanpinnalla seisten.

Latvukset madaltuvat, mutta puut näyttävät siltä kuin niistä ei olisi poistettu juuri mitään. Kaunis kasvumuoto on säilynyt ammattilaisen käsittelyssä.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.