Mitkä merkit kertovat puun huonosta kunnosta?

Siitä kertovat monet näkyvät merkit. Rungolla tai tyvellä voi olla isoja halkeamia, onkaloita tai näkyvää lahoa. Usein niihin liittyy sieniä tai kääpiä, joskus kääpiä esiintyy ilman muita vaurioita. Puun latvuksen ylimmissä osissa voi myös havaita paljon pieniä kuolleita oksia, joista voi päätellä, että puu ei voi hyvin. Tammi saattaa elää vielä kymmeniä vuosia, vaikka sen kyljessä olisi iso onkalo täynnä lahoa. Toisaalta joskus jonkun puun kyljessä voi olla vaatimattoman näköinen sienen itiöemä, joka kertoo, että runko voi olla jo vaarallisen laho.

Mitkä ovat riskilajeja?

Vaahteroita, hevoskastanjoita ja useita pajulajeja vaivaa usein niiden huono rakenne. Rungon ja oksanhaarojen väliin pääsee kehittymään sisäänkasvanutta kuorta, jolloin isokin puunhaara voi olla vain kapean puusäikeen varassa. Tällaiset haarat ovat alttiita repeytymään kesä- ja syysmyrskyjen aikaan.

Huonokuntoisia vanhoja tammia ja hopeasalavia heikentää usein rikkikääpä. Lattakääpä vaivaa ikääntyneitä katulehmuksia ja pakuri ja pökkelökääpä koivuja. Jalavanpakuri on vasta muutamia vuosia sitten tunnistettu jalavien vitsaus. Juurikääpä aiheuttaa usein vanhojen kuusien sortumisen.

Minkä ikäiset puut ovat alttiita vaurioille? Mistä iästä lähtien niitä tulisi tässä mielessä tarkkailla?

Kaikenikäiset puut ovat alttiita vaurioille. Puita kannattaa tarkkailla erityisesti silloin, kun niihin ilmestyy runsaasti kääpiä tai rungon halkeamat syvenevät. Päähuomio kannattaa kiinnittää siihen, että puut eivät pääsisi lainkaan vaurioitumaan. Usein puun huonokuntoisuuden taustalla on joku ympäristössä aiemmin tehty toimenpide: puun tyvellä on kaivettu, runko on saanut kolhun tai isokokoinen oksa tai haara on poistettu liian myöhään ja laho on vähitellen alkanut kehittyä.

Koko on ehkä ikää keskeisempi kriteeri, kun mietitään puiden aiheuttamia riskejä. Huonokuntoinen, iso puu aiheuttaa kaatuessaan yleensä enemmän vaurioita kuin pienikokoinen yksilö.

Milloin puun huonokuntoisuudesta aiheutuneet riskit ovat suurimmillaan? Vaikuttaako maan jäätyminen puihin?

Puiden huonokuntoisuudesta aiheutuvat riskit ovat usein suurimmillaan kesämyrskyjen aikaan. Silloin latvusten muodostama purjepinta-ala on suurimmillaan. Sade lisää merkittävästi lehtimassan painoa, ja puuskittainen kova tuuli repii oksia tai painaa puita kumoon yli normaalin tasapainotilan. Maan jäätyminen ei useinkaan aiheuta taajamapuille ongelmia. Havupuita ja nuoria riukumaisia lehtipuita sen sijaan haittaa myöhään syksyisin latvuksiin takertuva ja jäätyvä tykkylumi, joka pahimmillaan aiheuttaa puiden kaatumisen tai oksanhaarojen repeytymisen. Myös yllättävistä suunnista tuleva syystuuli saattaa kaataa havupuita.

Tarvitaanko kotipihoilla laitteita tai asiantuntijoita puiden kunnon selvittämiseksi?

Jos pihalla kasvaa hieno, yksittäinen iso puu, vaikkapa tammi, jonka kunto huolestuttaa, kannattaa paikalla käyttää asiantuntijaa. Hän osaa usein pelkästään katsomalla arvioida puun yleiskunnon. Parhaimmilla asiantuntijoilla on ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja välineitä, joilla he varmistuvat puun kunnosta. Näistä tärkein on tutkimuspora, jolla mitataan terän kohtaamaa vastusta lahokohdassa. Valitettavasti puiden kuntoarvioita tekeviä asiantuntijoita ei vielä ole aivan joka paikkakunnalla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.