Useimmat puutarhakasvit viihtyvät hyvin kalkitussa puutarhamaassa, jonka pH on 6-7. Kalkitus vähentää maan happamuutta, parantaa maan rakennetta ja edistää ravinteiden liukoisuutta kasvien käyttöön.

Kevään ensimmäinen puutarha-askare on kalkitus. Kalkin voi levittää jo hangelle, jolloin se liukenee sulamisveteen ja imeytyy heti maahan. Lähes kaikki puutarhakasvit viihtyvät, kun maan pH eli happamuus on 6–7. Ainoastaan muutamat kasvilajit, kuten alppiruusut, pensasmustikat ja useimmat havukasvit viihtyvät happamassa maassa. Näitä kasveja ei kalkita. Muille kasveille puutarhakalkkia annetaan 1–3 kg/10 m2  joka toinen tai kolmas vuosi.

Kun kasvit ovat lepotilassa eli silmut eivät ole vielä pullistuneet, on hyvä aika puiden ja pensaiden hoitoleikkauksille. Leikkauksilla pyritään ohjaamaan kasvua ja pitämään kasvit terveinä, kauniina ja elinvoimaisina. Turhia leikkauksia pitää kuitenkin välttää.

Omenapuista leikataan vioittuneet, toisiaan hankaavat, sisäänpäin kääntyneet ja jyrkässä oksakulmassa kasvavat oksat. Lumen sulamisen jälkeen päästään leikkaamaan myös pensaita. Karviaisista ja herukoista leikataan vuosittain 3–5 vanhinta oksaa maata myöten poikki, jolloin pensaassa on aina vahvoja, satoa tuottavia oksia. Myös ryhmäruusut ja useimmat köynnösruusut leikataan joka kevät ennen silmujen avautumista. Ryhmäruusujen terveisiin versoihin jätetään muutama silmu ja ylimääräinen kasvu leikataan pois. Kuolleet versot poistetaan kokonaan. Näin varmistetaan vahva kasvu ja runsas kukinta.

Artikkelin lähde Biolan.