Syksy on hyvää aikaa jakaa ja istuttaa perennoja sekä istuttaa puita ja pensaita. Syksyllä istutetut taimet aloittavat keväällä kasvunsa aikaisin. Taimet ehtivät juurtua hyvin ennen maan routaantumista, kun ne istutetaan syyskuun puoliväliin mennessä. Tätä myöhäisempien istutusten juurtumista voidaan parantaa kattamalla maan pinta taimen ympärillä esimerkiksi kuivilla puunlehdillä.

Istutusten onnistumiseksi tärkeintä on valita kasvit kasvupaikan mukaan. Sopivien valo-olosuhteiden lisäksi kasvit tarvitsevat oikeanlaisen kasvualustan. Maata onkin syytä parantaa lähes aina ennen istutusta. Savi-, hiekka- ja hietamaille tarvittavaa humusta saadaan lisäämällä istutusalueelle puutarhan mustaa multaa tai turvemultaa. Astiataimet istutetaan liki entiseen syvyyteen niin, että paakun yläreuna peittyy mullan alle. Istutuksen yhteydessä taimet kastellaan perusteellisesti niin, että multa kostuu kauttaaltaan. Jos istutuksen jälkeen on pitkään poutaa, taimia kastellaan säännöllisesti.

Kukilla uutta väriä puutarhaan

Syyskesällä pihaan hankitaan kylmyyttä kestäviä yksivuotisia syyskukkijoita. Värikkäät ruukkukrysanteemit, syysasterit, koristekaalit ja pensastädykkeet kestävät pikkupakkasia ja siten ilahduttavat pitkään syksyyn. Talveen asti kauniina säilyvät hyvin pakkasta kestävät kanervat ja callunat. Syyskukkijoita kastellaan säännöllisesti ja niiden lannoitusta jatketaan koko kukinnan ajan. Lannoitukseen soveltuu kasteluveden mukana annettava luonnonravinneneste kesäkukille.

Istuttamalla kukkasipuleita syksyllä varmistetaan seuraavan kevään ja alkukesän kukkaloisto. Tulppaanit, narsissit, sinililjat ja krookukset ovat kotipihojen rakastetuimpia sipulikukkia. Ehkä tänä vuonna voisi kokeilla jotain vähän erikoisempaakin! Joulukukkana yleinen hyasintti viihtyy myös puutarhassa ja huumaa keväällä tuoksullaan. Balkaninvuokko, koiranhammas ja kevättähti kukkivat aikaisin ja muodostavat kasvaessaan näyttäviä kukkamättäitä.

Sipulit istutetaan kärjet ylöspäin. Sopiva istutussyvyys on kolme kertaa sipulin oma korkeus. Pienet sipulimäärät istutetaan istutuslapiolla, mutta suuria määriä istutettaessa työ käy nopeimmin puutarhalapiolla. Tasakärkisellä lapiolla tehdään yhtenäinen istutuskuoppa, jonka pohja kuohkeutetaan ja tasataan. Sipulit asetellaan kuopan pohjalle kärjet ylöspäin ja peitetään lopuksi mullalla. Koska kukkasipulit ovat myyrien herkkua, kannattaa sinne tänne istutettujen sipulien väliin tehdä reikiä, joihin laitetaan kanankakkarakeita. Kanankakkarakeilla, kuten Luonnonlannoitteella on myyriä karkottava vaikutus.

Kukkasipuleita voi istuttaa myös ruukkuun. Mullaksi valitaan ilmava hiekkapitoinen multa, kuten kaktusmulta. Ruukkuja kastellaan säännöllisesti koko juurtumisen ajan. Kukkiakseen kukkasipulit vaativat kylmäkauden, joten istutetut ruukut viedään kellariin. Talvehtimispaikan tulee olla pimeä ja lämpötilan alle kymmenen astetta. Jos ei ole kellaria, ruukut voidaan haudata puutarhamaahan ja peitetään paksulla kerroksella lehtiä. Päällimmäiseksi laitetaan peite, jonka alta ruukut on mahdollista nostaa keväällä hyödettäväksi.

Marjojen ja hedelmien syyslannoituksen aika on nyt!

Hedelmäpuissa ja marjapensaissa kypsyy vitamiinipitoinen sato tuoreena maisteltavaksi ja talven varalle säilöttäväksi. Mansikat, pensasmustikat, herukat ja aroniat ovat myös lintujen herkkua. Suojaverkot ja mitä erilaisimmat pelättimet on syytä asentaa paikoilleen jo raakilevaiheessa. Säännöllisellä kastelulla turvataan riittävä vedensaanti ja mehukas sato.

Sadonkorjuun jälkeen, tai kuitenkin viimeistään elokuussa, on syyslannoituksen aika. Syyslannoitukseen käytetään aina siihen tarkoitettua erikoislannoitetta, Syksyn PK-lannoitetta, joka ei sisällä lainkaan kasvua rehevöittävää typpeä. Syyslannoitteen sisältämä fosfori varmistaa seuraavan vuoden kukkasilmujen kehittymisen ja siten runsaan sadon. Lannoitteen toinen tärkeä ravinne, kalium, puolestaan väkevöittää kasvin solunesteen, jolloin kasvi kestää paremmin pakkasta.

Vanhoihin omenapuihin ilmestyy monesti muumiotautisia hedelmiä, jotka ruskettuvat, pehmenevät ja lopulta peittyvät harmaista itiöpesäkkeistä. Muumiotautiset omenat hävitetään joko polttamalla, viemällä kaatopaikalle, kaivamalla maahan tai kompostoimalla. Kauttaaltaan eristetyssä lämpökompostorissa, kuten Pikakompostorissa, lämpötila nousee riittävän korkeaksi itiöiden tuhoutumiseksi ja saastuneet omenat voidaan kompostoida muun jätteen seassa.

Kasvimaalta valmistuu herkkuja pitkälle syksyyn

Kasvimaalta on päästy jo maistelemaan herneitä, salaatteja ja yrttejä. Kaalit, purjot ja punajuuret kasvavat pitkälle syksyyn ja niiden korjuuta voikin viivyttää suuremman sadon toivossa syys-lokakuulle. Kellariin tai kylmiöön varastoitavat juurekset peitetään nahistumisen estämiseksi perusturpeella. Hapan turve juureksien välissä estää myös varastotautien leviämisen.

Kun sato on kerätty kasvimaalta, on maanparannuksen aika. Erilaisilla maanparannustoimenpiteillä pyritään lisäämään maan pieneliöiden ja samalla myös kasvien viihtyvyyttä. Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen luonnonmukaisesti lannoitettua ja kalkittua turvemultaa tai kompostia. Kasvuturve nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta. Hiekka- ja hietamailla turve lisää myös ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Sopiva levitysmäärä on 3-5 sentin kerros ennen muokkausta.

 

Lähde: Biolan