Lannoitus on taitolaji. Puutarha-agronomi ja itsekin innokas kotipuutarhuri Tarja Alainen kehottaa nopeuttamaan ravinteiden liukenemista ja kulkeutumista juuriston ulottuville. Kuinka moneen kysymykseen olisit itse osannut vastata oikein?

1. Lannoitus poudalla vai sateella?

Paras hetki on juuri ennen sadetta, jolloin sade nopeuttaa lannoituksen vaikutusta. Sama vaikutus saavutetaan myös lannoituksen jälkeen tehtävällä kastelulla. Sateella ei kannata lannoittaa, koska märkään kasvustoon levitetyt rakeet voivat vioittaa kasvin lehtiä.

2. Kannattaako lannoiterakeet sekoittaa pintamultaan vai jättää maan pinnalle?

Ne kannattaa sekoittaa pintamultaan, mikäli vain mahdollista. Silloin ravinteet kulkeutuvat nopeammin ja varmemmin kasvien käyttöön. Typen haihtuminen ja huuhtoutuminen on peitettäessä vähäisempää, ja kananlantarakeiden hajuhaittakin on pienempi. Istutus- ja kylvövaiheessa kannattaa lannoitteet sekoittaa koko muokkaussyvyyteen, jotta lannoite olisi juuriston käytettävissä mahdollisimman tasaisesti.


Ravinteet saa puun juurien ulottuville, kun sirottelee rakeet reilun 20 sentin syvyisiin reikiin. Niitä tehdään tasaisesti puun latvuksen reunan alle jäävälle alueelle.

3. Onko mahdollista, että lannoitteet voivat polttaa kasvin juuria?

Kyllä. Liikalannoitus voi nostaa maan väkevyyden niin korkeaksi, etteivät kasvit enää pysty ottamaan vettä ja ravinteita. Tällöin ne kituvat ja voivat kuolla. Liikalannoitus voi aiheuttaa polttovioituksen myös kasvin maanpäällisille osille. Lannoitteiden annostelussa ja sekoittamisessa kasvualustaan kannattaa olla huolellinen.

4. Lannoittavatko kotipuutarhurit liikaa?

Eivät varmaankaan. Tosin meille Viljavuuspalveluun tulleiden maanäytteiden ravinnepitoisuudet ovat melko usein aika korkeita erityisesti fosforin osalta. Tiedän kuitenkin, että jotkut eivät lannoita juuri lainkaan. Oikeiden lannoitteiden valinnalla vältytään muun muassa liian korkeilta fosforiannostuksilta ja siten fosforin huuhtoutumisriskiltä vesistöihin ja pohjavesiin. Vesistöissä fosfori aiheuttaa rehevöitymistä.


Yksittäisen puun tai pensaan alta voi katteen vetää sivuun ennen lannoitteen levittämistä. Maa kastellaan ennen katteen lapioimista takaisin, jotta rakeet liukenevat nopeasti.

5. Päätyvätkö kaikki lannoitteet viljelykasvien käyttöön?

Eivät välttämättä aina. Ylimääräinen lannoitus kulkee kotipuutarhastakin kuormittamaan ympäristöä. Lannoittamisen ajoituksella on suuri merkitys. Kasvukaudelle tarkoitettu lannoitus kannattaa antaa aikaisin keväällä heti kasvun alettua. Syyslannoitteet levitetään usein liian myöhään. Oikea aika on elokuun alkupuoli. Silloin kasvit ehtivät vielä hyödyntää saamansa fosfori- ja kaliumlisäyksen seuraavan vuoden sadon tuottamiseen ja talvehtimisen varmistamiseen. Toki pitää muistaa, että syyslannoitus ei ole edes tarpeen, jos fosfori ja kalium ovat hyvällä tasolla. On paikallaan aika ajoin tarkistaa maan ravinnetila maa-analyyseillä, jotta osaa käyttää sopivia lannoiteaineita ja oikeaa annostusta.

6. Vaikeuttaako paksu kate ravinteiden levittämistä?

Kyllä. Katekankaan ja kuorikekatteen läpi voi ravinteita antaa jossain määrin kastelulannoitteilla. Ennen monivuotisten kasvien istuttamista ja katteiden levittämistä on hyvä lannoittaa ja kalkita maa huolellisesti maa-analyysien tulosten mukaisesti.


Kananlantarakeet on hyvä sekoittaa pintamultaan tai peitellä, jotta typpi ei pääse haihtumaan.

7. Hyötyvätkö puut maahan tehtyihin reikiin sirotelluista lannoitteista?

Kyllä. Tällöin puiden juuret saavat paremmin osansa ravinteista. Puille tarkoitettuja lannoitteita ovat jakamassa niiden alla kasvavat kasvit ja nurmikko.

8. Saavutetaanko kivennäislannoitteilla ja eloperäisillä lannoitteilla sama tulos?

Ei, jos maanhoitoa ajattelee kokonaisvaltaisesti. Eloperäiset lannoitteet tuovat maahan tärkeitä orgaanisia aineksia ja pitkävaikutteisia ravinteita. Näitä hyötyjä ei normaaleilla kivennäislannoitteilla saavuteta. Varsinaiseen lannoitustulokseen ravinnesisältö vaikuttaa kuitenkin eniten.


Kun rakeet on peitelty, juurelle kaadetaan reilusti vettä. Kuivassa maassa rakeet eivät liukene

9. Sisältävätkö lannoitteet riittävästi hivenaineita?

Eivät välttämättä aina. Kaikissa lannoitteissa ei hivenravinteita ole, joten kannattaa lukea pakkauksen tuoteseloste. Hivenravinteet ovat tärkeitä, vaikka kasvit tarvitsevatkin niitä niukempia määriä. Jos hivenaineita lisätään erillisinä lannoitteina, tulee annostuksen olla erityisen tarkka.

10. Sopivatko tavalliset lannoitteet happaman maan kasveille?

Eivät kovin hyvin. Esimerkiksi alppiruusuille on eduksi käyttää juuri niille suunniteltuja lannoitteita. Happaman maan kasvien lannoitteissa on muun muassa typpi ammoniumtyppenä tai ureana. Nitraattityppeä sisältävillä lannoitteilla on taipumus nostaa maan pH:ta.


Kastelulannoituksessa ravinteet ovat nopeasti kesäkurpitsan käytössä.

11. Kannattaako kalkita ja lannoittaa eri aikaan?

Yleensä kalkki ja lannoitteet voidaan antaa yhtä aikaa. Jos maa on erittäin hapanta, ja joudutaan tekemään suuria kalkkilisäyksiä, olisi kalkitus hyvä tehdä riittävän ajoissa ainakin ennen monivuotisten kasvien istuttamista. Kasvimaahan kalkin voi lisätä jo syksyllä ennen maan kääntämistä, jotta se sekoittuu tehokkaasti. Yksi tapa on levittää kalkki jo talvella lumen päälle, mikäli maan pinta ei ole kovin viettävä.

12. Vaikuttaako kalkitus lannoitteiden tehoon?

Kyllä. Maan pH-taso vaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen. Viljelyyn sopii parhaiten pH 6-6,5, koska tällöin ravinteet ovat hyvin kasvien käytettävissä.

13. Onko puuntuhka hyvä kalkitusaine ja hivenlannoite?

Kyllä, mutta tuhkan tulee ehdottomasti olla puhdasta, käsittelemättömän puun tuhkaa. Tuhkassa on muun muassa kalsiumia, kaliumia, fosforia, magnesiumia ja hivenaineita. Jos sitä käytetään runsaasti ja monena peräkkäisenä vuotena, voi boorin pitoisuus nousta liiankin korkealle. Koska tuhkassa on myös pieni pitoisuus kadmiumia, käytössä tulee olla kohtuullinen.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.