Veijo Rönkkösen Patsaspuistossa käsi kurottaa kohti punaisia herukoita. Onko se sattumaa vai hienosäätöä?

– Patsaan lähelle on vain tullut herukkaa, taiteilija kommentoi.

Veijo Rönkkösen hurjia ja riipaisevan herkkiä eläin-, kasvi- ja ihmisaiheisia veistoksia voi katsella ainoastaan täällä, Parikkalassa sijaitsevassa Patsaspuistossa. Paikka on myös hänen kotinsa.

Taiteilija kertoo toteuttavansa veistoksen vasta, kun hänellä on sille tiedossa sopiva paikka. Väärässä ympäristössä se kun ei ole minkään näköinen.

Opetusministeriö myönsi Veijo Rönkköselle (s. 1944) taiteen Suomi-palkinnon vuonna 2007. Kansainvälisesti tunnettu ITE-taiteilija on luonut neljän vuosikymmenen aikana noin 450 betonista patsasta.

Taiteelliseen itseilmaisuun häntä ohjasivat lapsuutta ja nuoruutta varjostaneet ankarat kotiolot ja eristyneisyys.

– Kun en muuta osannut, halusin erottua.

 

Monissa veistoksissa on kasvien istutusaltaita. Maahumala saa suikerrella vapaasti patsaan päällä. Kilpiangervo (Astilboides tabularis) viihtyy kivikkoisessa lehtomaassa.
Monissa veistoksissa on kasvien istutusaltaita. Maahumala saa suikerrella vapaasti patsaan päällä. Kilpiangervo (Astilboides tabularis) viihtyy kivikkoisessa lehtomaassa.

Patsaspuisto sijaitsee Laatokan-Karjalan kupeessa

Patsaspuisto ei koostu ainoastaan veistoksista, vaan se on myös puutarha, jossa kasvaa monipuolinen lehtokasvien lajisto. Alue kuuluu Laatokan-Karjalan lehtovyöhykkeeseen, Venäjän rajalle on kilometri, Laatokalle linnunteitse noin 35 kilometriä.

Patsaiden lomassa voi nähdä luonnonvaraisina lehtoängelmää, näsiää, paatsamaa, punaherukkaa, imikkää, lehtomaitikkaa ja kevätlinnunhernettä. Polkuja reunustaa punamarjainen lehtokuusama (Lonicera xylosteum).

– Kitkuuhommissa säästän luonnonkasveja. Mieluummin nyhdän huonomman puutarhakasvin pois.

Suuren kävijämäärän takia luonnonkasvit ovat kuitenkin alttiita tallautumiselle. Veijo Rönkkönen toivookin vierailijoiden liikkuvan vain laatoitetuilla poluilla. Myös kevytrakenteiset esteet ja Puutarhurin alue -kyltit pitävät kulkijan reitillä. Osa alueesta, Salainen puutarha, on suljettu yleisöltä.

Lisää patsaspuistosta seuraavalla sivulla. Mikä on taiteilijan mieluisin vuodenaika?

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Lehtokuusama reunustaa betonilaatoista tehtyä käytävää.  Kaikki uusimmat veistokset ovat lapsiaiheisia.
Lehtokuusama reunustaa betonilaatoista tehtyä käytävää. Kaikki uusimmat veistokset ovat lapsiaiheisia.

Kevät mieluisin vuodenaika

Alkuperäisen luonnonkasvillisuuden lisäksi täällä kasvaa puutarhamyymälästä ostettuja ja tutuilta saatuja kasveja. Puutarhassa on jäljellä myös äidin istuttamia lajeja, kuten pioneja, suopayrttejä ja akileijoja.

Valkoiset lumpeet ovat pärjänneet kymmenen sentin syvyisessä lammikossa jo yli 40 vuotta. Veijo Rönkkönen luki kirjasta lammikon olevan aivan liian matala.

– Niin teen usein kasvien kanssa. Toisel viisii ku on neuvottu.

Kevät on Veijo Rönkköselle mieluisin vuodenaika. Silloin puutarhassa kukkii runsas lajisto – muun muassa punaisia ja valkoisia jouluruusuja, kerrannaiskukkaisia valkovuokkoja, narsisseja, punaisia sinivuokkoja ja balkaninvuokkoja.

 

Veijo Rönkkönen seuraa mielellään lajien välistä kilpailua kasvutilasta. Elli ja Siiri -veistoksessa on Veijo Rönkkösen lapsuuden pyykkärieukkoja.
Veijo Rönkkönen seuraa mielellään lajien välistä kilpailua kasvutilasta. Kurpitsoita hän säilöö puolukoiden kanssa. Elli ja Siiri -veistoksessa on Veijo Rönkkösen lapsuuden pyykkärieukkoja.

Akrobaattinen joogatarha

Tiivis, 250 joogaajan ryhmä muodostaa puiston suurimman kokonaisuuden, Joogapuiston. Vuosikymmeniä joogaa harrastanut taiteilija muotoili ensimmäisen joogiveistoksen vuonna 1975, viimeisen äidin kuolinvuonna vuonna 1996.

Osa patsaista on pintaa syövyttävän sammalen ja jäkälän peitossa.

– Saa syövyttää.

Patsaiden pinnassa näkyy myös punaista väriä.

– Kuusenruostetta. En ole maalant.

Matalat kasvit, kuten pikkutalvio, käenkaali, metsämansikka, suikeroalpi ja kevätlinnunherne muodostavat vihreän maton patsaiden lomaan.

Lue lisää patsaspuistosta seuraavalla sivulla. Katso puiston yhteystiedot.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

 

Puutarhassa kasvaa vanhoja perennoja, kuten ukonhattuja (Aconitum).  Puutarhan keskellä on eksoottisia kasvi- ja eläinveistoksia.
Puutarhassa kasvaa vanhoja perennoja, kuten ukonhattuja (Aconitum). Puutarhan keskellä on eksoottisia kasvi- ja eläinveistoksia.

Lapsiveistokset uusimpia

Kaikki uusimmat ja työn alla olevat veistokset ovat lapsia. Monien asuissa ja hiuksissa kimaltelee lasihelmiä.

Koska luonnonkasvit ja balkaninvuokkojen (Anemone blanda) juuret eivät kestä tallaamista, Veijo Rönkkönen muotoilee työt liiterin edustalla. Ne pääsevät lopulliselle paikalleen, pihatien penkalle, syksyllä.

Betoniset veistoslapset tanssivat, voimistelevat ja uivat. Veistosten tekijän, intohimoisen uimarin, mielestä juuri liikkeet näyttävät kauniilta.

– Pääasia on luonnollinen liike ja suurin piirtein oikeat mittasuhteet.

Kesällä Veijo Rönkkönen tekee veistoksia ja hoitaa puutarhaa vuorotellen.

– Toiseen kun kyllästyy, voi aloittaa toista. Kumpaakaan ei pysty pitkään yhtä kyytiä tekemään.

Puistossa kasvit täydentävät veistoksia, veistokset kasveja.

– Toiset tykkäävät enemmän kasveista, toiset veistoksista.

Lisää Patsaspuistosta:

Veli Granö: Veijo Rönkkösen todellinen elämä (Maahenki 2007)

Patsaan käsi pitenee punaherukan oksaa.
Kukat ja marjat tuovat puistoon hetkellisyyden tunteen.

Patsaspuisto

  • Pinta-ala noin 6 000 m2. Patsaita noin 450. Ensimmäinen teos Irvikuvamainen mies on vuodelta 1961.
  • Puisto on avoinna ympäri vuoden.
  • Osoite Kuutostie 611, Koitsanlahti, Parikkala.
  • Vapaa pääsy. Taiteilija toivoo nimeä vieraskirjaan.

ITE-taide

  • Tarkoittaa suomalaista, visuaalista nykykansantaidetta.
  • Lyhenne tulee sanoista itse tehty elämä.
  • On parhaimmillaan alkuperäisessä ympäristössä.
  • Taiteilijoille on tunnusomaista itseoppineisuus ja omaperäinen kekseliäisyys.
  • Ominaista huumori, jonka tahallisuutta katsojan on vaikeaa arvioida.
  • Omaehtoinen taide perustuu luovuuden pakkoon ja haluun taloudellisen edun asemasta.

Lähde: www.nykykansantaide.fi 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.