Suojeltua metsää Heinolassa.
Suojeltua metsää Heinolassa. Kuva: Ahti Kotisaari

Tulevaisuudessa puun eri käyttömahdollisuuksiin panostetaan entistä enemmän, ja sen käyttöä sekä monipuolistetaan että lisätään.

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuun alussa vuonna 2009 keskusteltiin tulevista tavoitteista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähes kahdensadan valtion voimin. Suomen salainen ase ilmastotaistelussa ovat metsät, joita voidaan hyödyntää monella tavalla. Metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä metsien maaperään ja puustoon voidaan sitoa hiiltä, joka muuten olisi hiilidioksidina ilmakehässä. Metsien ja puun käyttö on meillä sisällytetty valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Kansalliseen metsäohjelmaan.

Metsien lisäksi hiiltä sitoutuu myös puusta tehtyihin tuotteisiin, esimerkiksi puurakennuksiin. Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Liski muistuttaa kuitenkin, että puurakentaminen yksin ei riitä.

– Puurakennukset sitovat hiiltä metsiin verrattuna sangen vähän eli niistä ei ole puustoon ja maaperään verrattavaksi hiilivarastoksi. Mutta puurakentamisen suurin ilmastovaikutus tuleekin siitä, että se aiheuttaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin rakentaminen muista materiaaleista, kuten esimerkiksi sementistä tai betonista. Lisäksi puumateriaalia voidaan vielä rakennuksen purkamisen jälkeen käyttää energianlähteenä, Liski sanoo.

Puu on hiilipihi energianlähde

Puun käyttäminen saunan, takan tai leivinuunin lämmittämiseen on tuttu asia monelle mökkiläiselle, mutta puu toimii hyvänä energianlähteenä myös laajemmassa mittakaavassa. Yksi sen suurimmista vaikutuksista on se, että sen käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

– Puu on ilmastolle edullinen uusiutuva energianlähde. Se korjataan, poltetaan ja käytetään energiaksi, ja sen tilalle metsään kasvaa uusi puu, eli se ei lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, Liski sanoo.

– Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että myös puun käyttäminen energianlähteenä aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. On kuitenkin tärkeää katsoa kokonaisvaikutusta ja huomioida kaikki päästöt: puun käyttäminen energianlähteenä on ilmastonmuutoksen kannalta paljon edullisempi vaihtoehto kuin saman energian tuottaminen fossiilisilla polttoaineilla.

Risuista ja kannoista energiaa

Suomen tavoitteena on lisätä puuenergian käyttöä. Esimerkiksi kannoista ja hakkuutähteistä tehtävän hakkeen käyttöä olisi mahdollista kolminkertaistaa tai jopa nelinkertaistaa vuoteen 2009 verrattuna. Muita mahdollisuuksia ovat puutuoteteollisuuden sivutuotteiden käyttäminen energiaksi sekä metsähakkeesta ja pieniläpimittaisesta puusta tehtävä biopolttoaine liikenteen käyttöön. Puun energiakäyttö lisääntyy sekä sellaisenaan poltettuna että pidemmälle jalostettuna polttoaineena.

– Puunkäytön lisääntyminen asettaa paineita biomassan entistä tehokkaammalle keräämiselle metsistä, ja energiana on käytettävä myös risuja, kantoja ja ensiharvennuspuuta. Koko ajan täytyy myös pitää mielessä puunkäytön kokonaisvaikutus ja varmistua siitä, että toiminta on yhä järkevää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, Liski sanoo.

Kansallisen Metsäohjelma KMO:n pääsihteeri, metsäneuvos Marja Kokkonen näkee mahdollisena myös puun jalostamisen uusiksi, entistä monipuolisemmiksi tuotteiksi.

– Uskon, että jatkossa puuta sekoitetaan myös muihin raaka-aineisiin, ja meillä tulee olemaan puumuovia, puulääkkeitä, puupolttoaineita ja vaatteiden raaka-aineita. Uusien avausten lisäksi vanhat käyttötavat, kuten esimerkiksi paperin ja pakkausmateriaalien valmistaminen, muodostavat metsäteollisuuden tuotannon perusrakenteen, Kokkonen arvelee.