Ekotehokkaassa asunnossa koneet ja laitteet sekä talotekniikka on valittu huolella ja niitä käytetään energiatehokkaasti. Hyvä lämpöeristys, lämmitysjärjestelmä, järkevä valaistus ja riittävä ilmanvaihto ovat tärkeitä osatekijöitä. Asunnon materiaalit ja laitteet on valittu niin, että niiden huolto ja korjaus on mahdollisimman helppoa.

Ilmastonmuutos on tämän hetken vakavin ympäristöongelma

EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja näin hidastaa ja rajoittaa ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia. Energiansäästön ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa elämää, muistuttaa Minna Kuusela TTS tutkimuksesta, vaan kyse on energian järkevästä käytöstä ja toimivasta, ekotehokkaasta arjesta, missä jokaisen ihmisen asumisen ja elämisen valinnoilla on vaikutusta. Energiansäästö näkyy myös asukkaan kukkarossa. Oppaassa käsitellään ekotehokkaan asumisen osatekijöitä alkaen yhdyskuntarakenteesta jatkuen tarkemmin asuntotasolle menevällä tarkastelulla kodinkoneiden, valaistuksen, vedenkäytön, ilmanvaihdon ja lämmityksen kautta kompostointiin ja ekologisesti toimivan pihan suunnitteluun. Opas tarjoaa myös vinkkilistan energiansäästöön kustakin osa-alueesta.

Kestävän elämäntavan edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen toimivuus

Hyvä yhdyskuntarakenne parantaa palve­lujen saatavuutta, vähentää päivittäisliikenteen tarvetta, hillitsee energian kulutusta ja päästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta. Mikäli työpaikka, palvelut ja harrastuspaikat sijaitsevat asunnon lähellä, on ekotehokkainta kulkea niihin kävellen tai pyörällä. Etätyömahdollisuus kannattaa myös hyödyntää.

Energiansäästö on noussut koneiden yhdeksi tärkeimmistä valinnan perusteista

Kodinkoneet ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja energiansäästö on noussut koneiden yhdeksi tärkeimmistä valinnan perusteista. Ekotehokas asuja valitsee aina mahdollisimman energiatehokkaan ja omiin käyttötarpeisiiinsa sopivan kokoisen laitteen, ja käyttää laitteita järkevästi ja käyttöohjeiden mukaan. Esimerkiksi kylmälaitetta ei pidä sijoittaa lämmönlähteen viereen, suoraan auringonpaisteeseen, tai toisaalta kylmään tai pölyiseen tilaan. Ympäristön lämpötilan nousu +25?C:sta +32?C:een voi kaksinkertaistaa kylmälaitteen kulutuksen.

Keittiöön on tullut myös uudentyyppisiä koneita. Höyryuunissa voi valmistaa koko aterian samanaikaisesti, jolloin säästyy aikaa ja energiaa. Induktiokeittotaso on energiatehokas ja turvallinen, mutta vaatii erityiset keittoastiat. Induktiokeittoalue kuluttaa sähköä noin 30 % vähemmän kuin valurautalevy ja 20 % vähemmän kuin vastuksilla lämpenevä keraaminen keittoalue.

Yksittäisten viihde-elektroniikan laitteiden sähkönkulutukset ovat pieniä verrattuna keittiön kodinkoneisiin, mutta kokonaisuutena ne voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi astian- tai pyykinpesukoneet. Suuri osa televisioiden ja tietokoneiden sähkönkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa odottamassa käyttöä.

Kodin laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energia- ja ympäristömerkinnät. Energiamerkintöjä ollaan parhaillaan uusimassa, ja kuluttajilla voi olla ristiriitaisia tai jopa olemattomia tietoja näistä, huomauttaa Sari Liski-Markkanen TTS tutkimuksesta.

Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko

Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Tästä 60 litraa kuluu peseytymiseen ja 40 litraa wc:n huuhteluun. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja.

Kotitalouden pesukoneet, sekä astian- että tekstiilien-, kannattaa täyttää järjestelmällisesti täyteen. Uusi astianpesukone käyttää keskimäärin 10 – 12 litraa vettä pesukertaa kohti. Saman astiamäärän käsinpesu altaassa kuluttaa noin 35 litraa, vaikka astioita ei huuhdellakaan juoksevalla vedellä.

Asunnon lämmitys on leveysasteillamme merkittävä kustannuserä ja ympäristökuormituksen tuottaja

Keskimäärin puolet asumisen energiankäytöstä kuluukin lämmitykseen. Useimmat tähän vaikuttavista ratkaisuista, kuten päätös lämmitysmuodosta ja energian talteenotosta tehdään jo rakennusvaiheessa, mutta merkittävää energiansäästöä saadaan myös esimerkiksi laskemalla asunnon huonelämpötilaa, huolehtimalla ikkunoiden ja ovien tiiveydestä – vedon tunne saa helposti nostamaan huonelämpötilaa – ja tuulettamalla järkevästi ristivedolla. Ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusta, ja sisäilman laatu vaikuttaa suuresti ihmisen viihtyvyyteen ja terveyteen. Vääränlaisen ilmanvaihdon myötä voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Lämmön talteenotto liitetään nykyään lähes aina koneelliseen ilmanvaihtoon. Myös perinteinen painovoimainen ilmanvaihto toimii, kunhan tuuletukseen ja kuivaukseen kiinnitetään erityistä huomiota kosteissa tiloissa.

Viidennes kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen

Asunnon valaistuksen oikealla suunnittelulla voidaan säästää; kannattaa miettiä missä valoa tarvitaan, ja kuinka paljon. Hehkulamput ovat poistumassa markkinoilta – näiden tilalle on vaihdettava uusia lampputyyppejä, joiden ominaisuuksissa on kuitenkin eroja.

Ekotehokkaan jätehuollon ensimmäinen periaate on jätteen synnyn ehkäisy

Jätteiden määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin jätteiden lajittelu ja kierrätys on järjestetty. Noin kolmannes kotitalouksien jätteestä on biojätettä, mikä on järkevintä kerätä ja kompostoida syntypaikalla, ja myös käyttää omalla pihalla tai vaikka parvekeruukussa. Pienenkin pihan ja muun lähiluonnon merkitys ihmiselle on erittäin tärkeä. Pihapiirin ratkaisuilla voidaan kasvattaa luonnon monimuotoisuutta ja lisätä ympäristön viihtyisyyttä. Ekotehokkaassa puutarhassa säilytetään mahdollisuuksien mukaan osa tontista luonnollisena elinympäristönä, hulevedet imeytetään tontille ja kasvillisuus valitaan tontin luontaisten olosuhteiden, ei sesongin muodin mukaan.