Palsamiköynnöksen lisäys askarruttaa.

Onko palsamiköynnös kaksikotinen? Miten varmistan, että saan lisättyä marjovia jälkeläisiä?

Inkku

Puuvartinen palsamiköynnös (Schisandra chinensis) on luonnossa tavallisesti kaksikotinen. Kerroit sinulla olevan kaksi yksilöä, jotka molemmat ovat marjoneet runsaasti. Vaikuttaa siltä, että olet ostanut puutarhamyymälästä jalostetun, yksikotisen kannan. Lisätessäsi tätä kasvia juurivesoista, saat emotaimea muistuttavia marjovia jälkeläisiä. Köynnös juurtuu helposti puutumattomista pistokkaista ja taivukkaista. Kasvia voi lisätä myös siemenistä, jolloin siemeniä on kylmäkäsiteltävä kolmen kuukauden ajan. Palsamiköynnös tunnetaan myös sitruunaköynnöksenä. Sen kirpeitä marjoja käytetään lääkkeenä ja ravintona kasvin alkuperäisillä levinneisyysalueilla Itä- Aasiassa. Meille kasvi on alun perin tullut Venäjältä.

Harvinainen purppuratulikukka

Onko purppuratulikukka kaksi- vai monivuotinen?

Lisbeth

Purppuratulikukka (Verbascum phoenicum) on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja seuraavana vuonna kukkavarren. Kasvi siementää niin runsaasti, että käytännössä se jää helposti monivuotiseksi kukaksi puutarhaan. Tulikukat eivät pysy kasvusijoillaan, vaan siementen lennettyä emokasvista kauemmaksi, taimia ilmestyy usein ihan uusille paikoille perennaryhmässä.

Omenat pilalla

Mikä vaivaa vanhaa omenapuutani? Se tekee päällisin puolin hienoja omenia, mutta ne ovat sisältä siemenkodan alueelta aivan ruskeita. Mitään ötököitä en ole löytänyt.

Elviira

Omenien sisään on luultavimmin pesiytynyt tuppilohome, jota aiheuttaa joko harmaahome tai Fusarium-sienet. Näistä kumpikin muodostaa homeista sienirihmastoa, joka näkyy pilaantuneessa sisuksessa joko harmaana tai valkoisena seittinä. On myös mahdollista, että vanha omenapuusi on jokin kesälajike, ja omenat ehtivät kypsyä puussa liiaksi ja ruskettuvat sen vuoksi. Tuppilohomeen ilmenemiseen vaikuttaa omenan rakenne. Åkerö-lajike on sille altis.

Kerroit leikanneesi puuta varovaisesti. Varovaisuus sekä lannoittamisessa että leikkaamisessa on hyväksi vanhojen puiden kohdalla. Liian suuri typensaanti vaikuttaa muiden ravinteiden ottoon ja sitä kautta omenien terveyteen ja varastokestävyyteen.

Tuhoeläinten hyljeksimät

Herkuttelevatko rusakot ja myyrät myös havukasveilla? Onko mitään puutarhakasveja, jotka eivät kelpaisi niille ravinnoksi?

Rauni

Havukasvit eivät tiettävästi ole jyrsijöiden herkkua, varsinkaan jos syötävää riittää muualla. Hirville taimikkojen uusi kasvu ja tuoreet kerkät kyllä kelpaavat. Eläimet karttavat yleensä luonnostaan pahanmakuisia ja -hajuisia, myrkyllisiä sekä piikikkäitä kasveja. Samoin hyvin mausteiset yrtit saattavat säästyä. Ympäröivät olosuhteet vaikuttavat paljon siihen, mihin kasveihin hamuaminen kohdistuu. Tuomi (Prunus padus) sopii karvaan kuorensa vuoksi jyrsijöiden karkotukseen. Sen oksia voi katkoa ja pistellä esteeksi herkullisempien runkojen ympärille. Sipulikasveista keisarinpikarililjan (Fritillaria imperialis) uskotaan torjuvan myyriä, mutta pettymyksiäkin on tullut. Pikarililjat säästyvät, kun parempaa herkkua, kuten tulppaaninsipuleita, on tarjolla.

Kummallinen kärsimyskukka

Kärsimyskukkani tekee kolmisormisten lehtien lisäksi ehytlaitaisia lehtiä. Mistä moinen johtuu?

Heidi

Joidenkin kasvien lehdet ovat kasvin nuoruusvaiheessa ehytlapaisia. Kasvin vanhetessa siihen kehittyy lajille tyypillisiä lehtiä. Kärsimyskukista, uudemmalta nimeltään passioista, ainakin komea jättipassio (Passiflora quandrangularis) kuuluu niihin. Myös punakukkainen terttupassio (P. racemosa) kasvattaa nuorena ehyitä lehtiä, joista muodostuu myöhemmin kolmisormisia.

Passioiden lehdet ovat tavallisesti 3-7-sormisia. Suvussa on yli 400 lajia, joista vain muutama tunnetaan huonekasvina. Kukan erikoisessa rakenteessa on nähty kristillisen kärsimystarinan symboliikkaa. Kukan nimi passio (kärsimys) liittyy tähän.

Perunasatoa parantamaan

Mitä kylväisimme perunamaalle yhden kasvukauden ajaksi, jotta saisimme siitä maanparannusainetta peltoon syksyksi? Kannattaako perunankukkia poistaa suuremman sadon toivossa?

Epätietoinen

Härkäpapu sopii hyvin perunan kaveriksi. Sitä voi kylvää joko samalla kertaa perunan kumppanuuskasviksi tai sitten yksistään, kuten ajattelit. Maanparannushyödyn lisäksi saat myös papusatoa.

Viljelykierrossa terve kasvi, aitohunajakukka (Phacelia tanacetifolia) on myös mitä sopivin perunamaan parantaja.

Perunan kukkien poistosta on pientä hyötyä silloin, jos viljelty lajike pyrkii kukittuaan tekemään marjoja. Suurilta aloilta ei kukkien poisto tulisi kysymykseenkään, mutta muutaman neliön perunamaalta ne on mahdollista poimia. Suurta vaikutusta sadon määrään tällä tuskin on.

Raparpereistä pulleita

Mitä pitää tehdä raparpereille, kun ne eivät kasva paksuutta?

Outi

Raparperi pitää voimakkaasta ja syvämultaisesta maasta ja valoisasta, suojaisasta kasvupaikasta. Kuivassa ja niukkaravinteisessa paikassa se ei viihdy. Komposti ja luonnonlanta sopivat raparperille hyvin, eikä pieni mullan savisuuskaan haittaa, kunhan kasvualusta on läpäisevää.

Jos raparperin taimesi on vielä nuori, anna sen aluksi kasvaa rauhassa. Kunnon sadon saa vasta muutaman kasvukauden jälkeen, eikä silloinkaan pidä ottaa kaikkia varsia kerralla. Varren paksuudessa ja värissä on eroja myös lajikkeittain. Satoa korjatessa lehtiruoti irrotetaan varovasti kiertäen ja samalla nykäisten, jolloin varsi irtoa alhaalta kiinnityskohdastaan. Raparperi tuottaa samalla kasvupaikalla hyvin satoa jopa parikymmentä vuotta, kun maan hyvästä ravinnetasosta huolehditaan.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarhalehti.