Katso lisää lukijakuvia Puutarhakuvagalleriasta >

Morsiusharson talvehtiminen

Millaiseen maahan morsiusharson mukulat kannattaa istuttaa?

Riitta

Hankkimasi morsiusharso (Gypsophila paniculata) on arka perenna ja vaatii viihtyäkseen aurinkoisen paikan ja hiekkapitoisen kasvualustan. Sen juuristo ei siedä talvimärkyyttä. Sisällä viileässä talvettaminen tai kasvin suojaaminen talveksi on tarpeen.

Morsiusharso on kuitenkin hyvä leikkokukka ja kaunis myös kuivattuna.

Kestävämpi vaihtoehto on hopeaikiviuhko (Limonium platyphyllum), joka on kasvutavaltaan hyvin samantyyppinen kuin morsiusharso.

Reunus puksipuun sijaan

Haluaisin reunustaa perennapenkkejäni muotoonleikatuilla matalilla pensasaidoilla. Mitkä lehtipensaslajit sopivat tähän tarkoitukseen Suomessa?

Laura

Hyviä lajeja suomalaisiin reunusaitoihin ovat esimerkiksi kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) ja taikinamarja (Ribes alpinum). Molemmat ovat terveitä ja kestävät hyvin leikkuuta. Istuta pikkutaimet tiheään ja anna aidan kasvaa haluttuun korkeuteen asti. Leikkaa aita vuosittain säännöllisesti kaksi kertaa kasvukaudessa. Alkukesä ennen juhannusta ja elokuu ovat sopivat leikkuuajankohdat.

Eteläisemmässä Euroopassa reunusaitana on usein puksipuu (Buxus), mutta Suomen oloihin laji on aitataimeksi liian arka. Kotimaiset hyvin leikkuuta sietävät lajit korvaavat hyvin tämän valtalajin.

Paljonko perunaa maahan

Kuinka lasketaan siemenperunan menekki?

Agneta

Siemenperunoita varataan 200-300 grammaa neliömetrille. Kappaleiksi muutettuna se tarkoittaa keskimäärin seitsemää perunaa neliölle. Aarille kuluu näin ollen 20-30 kiloa perunoita. Mukulat on hyvä istuttaa 25 sentin välein, ja rivien väliksi kannattaa jättää 60 senttiä.

Hummankakkaa perunamaalle

Kannattaako perunamaata parantaa hevosenlannalla? Maa on savinen, mutta sitä on parannettu hiekalla ja mullalla sekä lisäksi kalkittu. Sato on jäänyt vähäiseksi.

Arja

Hevosenlanta sopii perunamaalle oikein hyvin. Jos kuivikkeena on vielä käytetty turvetta, on seos mitä parhain maanparantaja savimaahan. Humuslisäys keventää maata ja kohottaa kasvualustaa kylmästä savikosta. Hevosenlantaa levitetään aarin alueelle 500 kiloa. Kottikärryyn lantaa mahtuu noin 80 litraa, mikä vastaa 40:ä kiloa.

Kymmenkunta kottikärryllistä parantaa aarin perunamaata tuntuvasti. Sotke lanta koko kasvukerrokseen. Vältä kalkin lisäämistä, ettei perunoista tule rupisia. Vaihda viljelypaikkaa muutaman vuoden välein perunoiden terveyden vaalimiseksi. Lisälantana voit käyttää esimerkiksi kananlantaa. Kastelu viljelyn alkutaipaleella ja mukuloiden kasvaessa parantaa satoa.

Tomaatin lehdet sykertyvät

Miksi tomaatintaimen latvalehdet menevät sykkyrälle? Taimet ovat muuten terhakoita, ja niissä on jo kukkanuppujakin.

Eveliina

Lehtien voimakasta rullaantumista esiintyy tomaatilla ainakin silloin, kun aurinkoisella säällä muodostuu runsaasti yhteyttämistuotteita ja ne eivät alhaisen yölämpötilan vuoksi pääse kulkeutumaan pois lehdistä. Kotioloissa on luultavasti vaikea säätää taimikasvatusvaiheen lämpötilaa, mutta jo parin asteen yölämpötilan korotus tuottaa tulosta. Suuri ero päivä- ja yölämpötilan välillä vaikuttaa asiaan. Yölämpötilan tulisi olla 16-18 astetta ja päivälämpötilan pari astetta korkeampi.

Keltakukkainen maanpeittäjä

Mikä kasvi on keväisin keltaisenaan kukkiva luonnonkasvi, jota esimerkiksi Virossa Saarenmaalla on nurmikoilla kauttaaltaan kuin rikkaruohoa?

Marja

Kyseessä on mukulaleinikki (Ranunculus ficaria), jota meilläkin esiintyy luonnossa ilmeisesti viljelykarkulaisena. Viron rehevä maaperä on sen luontaiselle kasvulle otollinen. Kasvilla on ehytlaitaiset munuaismaiset lehdet ja kiiltävän keltaiset terälehdet, kuten niittyleinikilläkin.

Mukulaleinikki on nimensä mukaisesti mukulakasvi, jonka maanpäällinen osa lakastuu kasvin kukittua varhain keväällä ja kerättyään vararavintoa mukulamaisiin juuriinsa seuraavaa kasvukautta varten. Juuristo uusiutuu vuosittain ja vanha osa lahoaa pois, joten juurakko pysyy melko pienenä.

Mukulaleinikki lisääntyy myös lehtien hankoihin kasvavien itusilmujensa avulla. Tämä selittää osaltaan lajin hyvää kykyä levittäytyä esimerkiksi sadeveden mukana.

Merikaali kiinnostaa

Olen etsinyt puutarhamyymälöistä merikaalin taimia, mutta en ole onnistunut. Onko kasvia saatavana mistään?

Tea

Euroopanmerikaali (Crambe maritima) on lehtevä ja haarakas monivuotinen kasvi, joka kasvaa Suomenlahden rannalla paikoitellen luonnonvaraisena. Roteva, siniharmaalehtinen perenna sopii koristeeksi aurinkoisten paikkojen kasviryhmiin. Merikaali viihtyy hiekkaisessa, ravinteikkaassa maassa ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa noin puolen metrin korkuiseksi. Perenna talvehtii Suomessa melko hyvin, kunhan kasvupaikka on vettä läpäisevä.

Puutarhamyymälät myyvät harvakseltaan merikaalin taimia, joiden alkuperämaa on usein Hollanti. Lajia viljellään pienessä määrin myös vihanneskasvina, jolloin sitä lisätään siemenistä. Siemenet itävät helposti, mutta taimien esikasvatus sisällä on vaativaa, ja taimet kuolevat herkästi. Suorakylvö avomaalle on helpompi tapa aloittaa viljely. Kylvä siemenet noin 40 sentin välein 1-2 sentin syvyyteen. Anna kasvuston vahvistua raparperin tapaan pari kasvukautta ennen kuin korjaat satoa.

Herkuttelijat pimentävät keväisin kasvustoja nurin käännetyillä ruukuilla tai hiekalla, jolloin kasvavat versot pysyvät valkeina ja rapeina. Merikaalin siemeniä myy muun muassa Hyötykasviyhdistys. Ehkäpä saamme tulevaisuudessa myös suomalaisia merikaalin taimia!

Mustajuuren käyttö

Puutarhassani on mustajuurta ja haluaisin lisätietoja sen kasvattamisesta ja käytöstä ruoanlaitossa.

Kiinnostunut

Mustajuuri (Scorzonera hispanica) on monivuotinen juurikasvi, jota viljellään meillä yleensä yksivuotisena. Laji vaatii syvämultaisen, hyvin muokatun kasvualustan, jotta pääjuuri kehittyisi kunnolla ja olisi syksyllä helppo nostaa maasta ehyenä.

Kylvä mustajuuri varhain keväällä ja pidä taimivälit rivissä 15 sentin pituisina ja rivivälit 25-senttisinä, niin sato on syksyllä vaivaton korjata ja juuret mahtuvat kehittymään kunnolla. Jos satoa jää käyttämättä, voit jättää mustajuuren talveksi maahan ja nostaa juuret vasta keväällä. Syyspakkaset antavat niille lisää makua.

Kasvi vaatii kesän mittaan typpipitoista lisälannoitusta ja kasvaessaan kastelua varsinkin kuivina aikoina. Myös mustajuuren tyvelle annettu ruohosilppu lannoittaa ja samalla myös kattaa kasvualustaa. Sinun kannattaa ajoittain vaihtaa kasvupaikkaa esimerkiksi palkokasvien tilalle, jotta maan ravinteisuus säilyy ja maalevintäiset kasvitaudit eivät tartu niin helposti.

Mustajuuri on kotoisin Etelä- Euroopasta, missä se on tunnettu lääkekasvi. Käytä mustajuurta raakaraasteena, jolloin sen vitamiinit tulevat parhaiten hyödyksesi. Sitruunamehulla tai etikalla voit osittain estää juuren tummumista. Kypsennettynä pähkinäarominen juures sopii ruokapöytään lisukkeena tai, kuten muutkin juurekset, esimerkiksi muhennoksena, keittona tai paloina juurespadassa.

Kuusiaidan leikkaus

Meillä on kaksi vuotta sitten istutettu kuusiaita. Milloin aita pitää leikata ja miten se tapahtuu?

Paula

Leikkaa kuusiaita sen ollessa lepotilassa, joko varhain keväällä lumen sulettua aidan päältä tai elokuussa. Poista ensimmäisellä kerralla pikkutaimien versot sivuilta läheltä runkoa, jolloin saat uinuvat silmut kasvamaan ja taimista tulee mahdollisimman tuuheita. Leikkaa jatkossa versoja vuosittain sivuilta siten, että uusinta kasvua jää aina pari senttiä jäljelle. Näin versojen elinvoima säilyy, sillä uusia silmuja ei enää synny kovin herkästi.

Katkaise taimien latvat vasta sitten, kun haluttu korkeus on saavutettu. Pidä aita leikkausten avulla latvaan päin suippenevana, jolloin lumen paino ei rasita liiaksi taimia. Leikkaamisen voit aloittaa jo seuraavana vuonna istuttamisesta, mutta voit leikata kaksivuotiaitakin taimia vielä reippaasti. Hyvin hoidettu kuusiaita on puutarhan kaunistus, ja leikkaamalla vaalit vanhaa perinnettä. Onnea työllesi!

Perennoja hautausmaalle

Mitä perennoja voisin istuttaa hautausmaalle? Kukkatilaan tulevat seurakunnan istuttamat verenpisarat. Tällä hetkellä siellä on lisäksi yksi keijunkukkamätäs.

Anneli

Vaihtoehtoja sopivista perennoista on runsaasti. Jos pääset käymään hautausmaalla vain harvoin, ovat helppohoitoisuus ja kestävyys kasvivalinnoissa etusijalla. Levolliseen ja puistomaiseen ympäristöön sopivat parhaiten lehtevät vihreät perennat, joiden kaunis lehtimuoto koristaa hautapaikkaa myös kukkimattomaan aikaan. Tällaisia lajeja ovat muun muassa varjohiipat (Epimedium), monimuotoiset kuunliljat (Hosta), lehtotaponlehti (Asarum europaeum), varjoyrtti (Pachysandra terminalis) ja erilaiset saniaiset, kuten kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris).

Tuuheakasvuinen päivänlilja (Hemerocallis), helppohoitoinen jättipoimulehti (Alchemilla mollis) ja pienilehtiset, maata peittävät lajit, kuten peipit (Lamium), sopivat myös hautausmaalle. Mainitsemasi keijunkukka (Heuchera) on myös hyvä, sillä se sietää kuivuutta ja kukkii pitkään keskikesällä. Herkkä pikkusydän (Dicentra) on sopivan matala pienenkin kiven ääressä ja viihtyy varjoisassakin paikassa. Jos aiot istuttaa perennoja nurmikon tilalle tai laajentaa olemassa olevaa kukkatilaa uusilla istutuksilla, on paras olla yhteydessä seurakuntaan ennen muutostöitä. Joillakin hautausmailla on rajoituksia monivuotisten kasvien suhteen, lähinnä koskien niiden kokoa ja mahdollista liiallista leviämistä.

Sammalta pihalle

Haluaisin sammaloittaa jo sammaleista pihaa lisää. Sammal on vallannut nurmikon, ja ajattelinkin luopua nurmikosta kokonaan. Edistääkö piimän ja veden sekoitus sammaloitumista?

Arja

Pihan sammaloittaminen onnistuu parhaiten silloin, kun kasvuolot ovat sammalelle luonnostaan suotuisat. Sammalta ilmestyy nurmikkoon helposti, kun kasvualusta on tiivis, varjoinen ja vähäravinteinen. Vastaavasti sammal pysyy poissa, kun nurmialue on valoisalla paikalla, sitä ei jatkuvasti tallata ja kasvualusta on hyvin vettä läpäisevää ja ravinteikasta. Pienillä alueilla harvenevaa nurmikkoa voi myös kitkeä sammalen tieltä.

Piimän ja veden käytöstä on olemassa erilaisia reseptejä, laittavatpa jotkut oluttakin sekaan samettisen sammalmaton toivossa. Olennaista on, että hienonnat happamaan seokseen haluamaasi sammallajia, jolloin sen muruset levittyvät liuoksen mukana kasvualustaan ja niistä kasvaa vähitellen uutta sammalta.

Piimän teho perustuu osaltaan siihen, että kuivuessaan se kiinnittyy maan pintaan ja muodostaa otollisen kasvualustan sammalen kasvulle. Piimää voit käyttää myös, jos haluat kasvattaa sammalta esimerkiksi kiven kylkeä koristamaan. Tällöin voit sammalmurusten lisäksi laittaa piimän sekaan kananmunaa (kaksi valkuaista puoleen litraa piimää), jotta seos pysyy kiinni kivessä. Seoksen voit levittää vaikkapa pullasudilla kiven pintaan.

Itse olen siirtänyt laajahkoja sammalkasvustoja oman pihamme rakennusvaiheessa paikasta toiseen. Kun alustana on tasoitettua karikkeista metsämaata, kiinnittyvät sammallämpäreet paikoilleen yllättävän hyvin. Kastelen aina siirtämäni sammalet kunnolla ja suihkuttelen niitä aika ajoin. Linnut pöyhöttelevät herkästi matoja etsiessään irrallisia sammalkasvustoja ja tuulikin niitä nostelee, joten kiinnittely pienillä tikuilla on tarpeen. Levitän kastelukannulla laimeaa piimä-vesi-seosta (puoli litraa piimää kannulliseen vettä) paikkoihin, joissa haluan lisätä sammalenkasvua. Laimea seos ei pistä silmään kalliollekaan levitettynä.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.