Luovaa voimaa kasvimaalta

Piha

Liisa Neuvo hoitaa omakotitalotontin kokoista keittiötarhaansa Vihdissä. Täällä on vihannesten ohella sijaa myös värikkäille kukille.

Liisa Neuvo ei piittaa ylimääräisestä tavarasta. Noin 600 neliön kasvimaalla ei näy sen enempää somia nimikylttejä, köynnöskehikoita kuin ruukuissa kasvavia yrttejäkään.

– En ole ruukkuihmisiä, vaikka työkseni teenkin keramiikkaa.

Vihtiläinen keraamikko nauttii kevään yksinkertaisuudesta ja paljaudesta, joka muuttuu kesän edetessä tyrmäävän runsaaksi.

– Muutoksen näkee, kun ei ole mitään turhaa kasvien tiellä. Multa ja kasvit riittävät.

 

Minttu Perennakylvökset varttuvat keittiötarhan reunassa.

Minttu matkaa uuteen paikkaan muutaman vuoden välein. 

Perennakylvökset varttuvat keittiötarhan reunassa. 

Turve savimaan pelastus

Kasvimaan viereinen, naapurin viljelemä pelto on kovaa savea. Viljava keittiötarha näytti samalta 26 vuotta sitten Liisan muuttaessa tänne. Vuosien varrella hän on levittänyt maahan kaikkia mahdollisia maanparannusaineita, hiekkaa, ruohosilppua, viljan puintijätettä, karjan- ja kananlantaa sekä kompostimultaa. Suurimman avun on tuonut tumma, maatunut kasvuturve, jota Liisa tilaa muutaman kuution kuormina.

– Turve oli pelastus.

Mikään ei saa Liisaa ikävöimään savimaata. Ei edes lisääntynyt kastelutarve kunnan vesijohtovedellä. Sitä paitsi, savea on yhä syvällä maassa, joten sitä voi halutessaan kääntää esille kaaleja varten.

Nyt kesäkuun alussa turvekuorma matkaa minttupenkkiin. Liisan kokemuksen mukaan maustekasvi kaipaa jakamista ja siirtoa uuteen paikkaan parin kolmen vuoden välein. Muuten kasvu heikkenee. Minttuteetä päivittäin nauttivalle naiselle runsas sato on tärkeää.

Kasvimaan kunnostaminen ei ole koskaan ollut Liisalle vastenmielistä, päinvastoin. Nykyään rikkaruohojen poistaminen ja maanparantaminen ovat hänestä ihaninta, mitä kasvimaalla voi ylipäätään tehdä.

Liisa muotoilee paljain käsin kylvöpenkin salaatille. Kuohkealla kasvimaalla tarvittavien työkalujen lista on lyhyt. Vain kuokka, talikko ja lapio ovat tarpeen. Erityisen ihastunut Liisa on vuosikymmeniä vanhaan, raskastekoiseen ja lyhytvartiseen kuokkaan.

– Sillä saa hetkessä siistiä. Parin rivin vetäminen käy liikunnasta, kunhan pitää selkä- ja vatsalihakset tiukkoina.

Lue lisää kasvimaasta seuraavalta sivulta.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Monivuotinen pillisipuli tuottaa satoa varhaiskeväästä lähtien.  Talviporkkanoiden harvennus

Monivuotinen pillisipuli tuottaa satoa varhaiskeväästä lähtien. 

Liisa Neuvo harventaa talviporkkanat aluksi viiden sentin välein. 

Pienet pläntit eri puolilla kasvimaata ovat hauskimpia

Valkosipulin versoja näkyy kaikkialla, tarkalleen sanottuna 12 paikassa. Liisan paperille hahmottelemasta suunnitelmasta voi laskea, että nyt perunaa kasvaa neljällä, mansikoita kolmella ja kehäkukkaa seitsemällä lohkolla. Pääsyy kasvien sijoittelussa useaan paikkaan on yksitoikkoisen vaikutelman välttäminen. Kookas keittiötarha kun näyttää helposti pellolta. Samalla työskentelystäkin tulee vaihtelevaa.

– Kun pläntit ovat pieniä, korjuukin on hauskempaa.

Lisäksi Liisa koettaa harhauttaa vesimyyriä. Muutama vuosi sitten myyrät korjasivat talteen kaikki yhdessä paikassa kasvaneet perunat. Kun perunoita kasvaa usealla lohkolla, ainakin osa sadosta säästyy. Siellä täällä kasvavan valkosipulin on myös määrä karkottaa myyriä.

 

Vanha kuokka Papuska-ruokaherne

Vanha kuokka on Liisa Neuvon mieluisin työkalu. Leveiden rivivälien ja pehmeän maan ansiosta rikkaruohojen poisto sujuu nopeasti. 

Papuska-ruokaherne on peltoherneen Karita-lajiketta. 

Omaa satoa pöytään joka päivä

Oma sato maistuu Liisasta niin hyvältä, ettei päivääkään kulu ilman omia perunoita ja aamuista porkkanatuoremehua. Valkosipulia hupenee 6–7 kynnen päivävauhtia. Kasvitarhan sadosta saavat osansa Liisan äiti ja viikonlopun viettoon tulevat lapset.

Lähes kaikki siemenet ovat nyt jo maassa, vain pussillinen luomuherneitä odottaa enää kylvämistä. Liisa on herneiden suurkuluttaja, ja keittoon tarkoitetut ruokaherneet tulevat hänelle edulliseksi. Niiden itävyydessäkään ei ole ollut ongelmia.

Liisa kurkkaa harson alla kasvavia kylmänarkoja talvikurpitsoja. Penkkien lisäksi hän istuttaa kurpitsantaimia myös kasvimaalla sijaitseviin kompostikasoihin.

Kaksi vajaan metrin korkuista läjää koostuu viimevuotisista kitkemisjätteistä. Työt helpottuvat, kun jätteitä ei tarvitse kärrätä pois palstalta. Liisa parantaa kurpitsojen istutuskuopan kypsällä kompostimullalla.

Lisää puutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Vihannekset kasvavat useilla eri lohkoilla.
Vihannekset kasvavat useilla eri lohkoilla. Kukassa siperiankurjenmiekka ja kaksivärinen saksankurjenmiekka sekä punaiset idänunikot.

Klarkiaa joka kesä

Värikkyydestä pitävät huolen kasvimaan lukuisat perennat, kuten kultapallot, harmaamalvikit, liljat ja akileijat sekä sipulikukat. Kasvimaalta Liisa kerää kukkakimppuja ystäville, muttei juuri oman maljakkoon.

– Se tuntuu turhalta, kun näen kukkia ulkonakin.

Kylvökukista Liisan suosikki on klarkia eli komeasilkkikukka (Clarkia unguiculata), jonka ensimmäiset kylvöerät kukkivat heinäkuussa. Lisäväriä tuovat muut perinteiset kesäkukat.

– En kyllästy koskaan klarkian, kehäkukan ja unikon yhdistelmään.

Aluksi vanhoja hedelmäpuita kasvoi sekä pihapiirissä että keittiötarhassa. Niiden hoito kasvimaalla ei ollut mieluisaa Liisalle, ja hän raivasi puut sieltä pois.

– Jos jotakin ei jaksa hoitaa, se ei kuulu paikkaan.   

Näin helpotat kitkemistä

  • Turha pyrkiä täydelliseen rikkaruohottomuuteen koko hyötytarhassa. Pääset helpommalla ja samalla tarjoat suojapaikkoja linnuille sekä perhosille ja muille hyönteisille. Se vähentää viljelykasvien tuhoojia luontaisesti.
  • Päätä etukäteen alueet, esimerkiksi reunakaistaleet, joilla luonnonkasvit ja rikkaruohot saavat kasvaa.
  • Eristä esimerkiksi vuohenputken kasvualue kasvimaasta juurimaton avulla.

Lisää kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

”Kun hoidan kasvimaata, tuntuu kuin hoitaisin itseäni.”

 

Herneen kylvö Jättikurpitsan lehdet on hyvä suojata kylmältä vaikka harsolla

Herne itää jo +5 asteessa, mutta nopeimmin 20-asteisessa maassa. 

Jättikurpitsan lehdistö voi vioittua jo 0–+5 asteessa. 

 

Auringonkukat tuottavat loppukesästä ruokaa linnuille.  Kirjava salaattilajike ’Freckles’.

Auringonkukat tuottavat loppukesästä ruokaa linnuille. 

Kirjava salaattilajike on ’Freckles’. 

 

Porkkana viihtyy kasvuturpeella parannetulla kasvimaalla.
Porkkana viihtyy kasvuturpeella parannetulla kasvimaalla. 

Klarkiat kukkivat heinäkuussa.
Klarkiat kukkivat heinäkuussa. 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kasvimaa vihannekset

Ei liitettyjä avainsanoja.