1. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun valitsee mansikkalajiketta puutarhaan?

Kotipuutarhaviljelijää kiinnostaa varmasti lajikkeen aikaisuus. Jos haluaa poimia mansikat esimerkiksi juhannuksen jälkeisen kesäloman aikana, ei kannata valita myöhäistä lajiketta. Valitsemalla mahdollisimman taudinkestäviä lajikkeita voi välttää torjunta-aineruiskutukset. Myös talvenkestävyydessä on eroja: arimmat lajikkeet vaativat talvisuojauksen kateharsoilla.

2. Minkälaisella kasvupaikalla kasvi viihtyy parhaiten?

Mansikka tarvitsee valoa ja sopivasti ilmaa. Kasvupaikka ei saisi olla liian umpinainen ja tuuleton, sillä se lisää esimerkiksi harmaahomeen aiheuttamia ongelmia. Maaperän pitää olla läpäisevä, jotta vesi ei jää missään vaiheessa vuotta seisomaan mansikkamaalle. Kevyet hietamaat ovat helpoimpia viljellä, mutta mansikka viihtyy myös kevyemmillä savimailla, kunhan edellä mainittuja vesiongelmia ei ole. Maan multavuus on eduksi mansikan vesitaloudelle.

3. Miten mansikoita pitää hoitaa, jotta saisi mahdollisimman suuren ja makean sadon?

Ennen istuttamista mansikkamaalle annetaan peruslannoitus. Koska taimet yleensä istutetaan mustaan muoviharjuun tai katekankaaseen, ravinteiden epätasapainoa on vaikea korjata jälkeenpäin. Mansikka tarvitsee runsaasti vettä kasvattaakseen kehittyvät raakileet kypsiksi ja mehukkaiksi. Kastelusta on huolehdittava keväästä lähtien, ja veden mukana voi myös antaa vesiliukoisia lannoitteita. Maaperän kuivahtaminen aiheuttaa kasvun pysähtymisen, mikä on erityisen haitallista raakileiden kehittymisaikaan. Jos satoaikana on polttava helle, voi kasvustoa viilentää suihkuttamalla vettä lehdistön päälle iltapäivisin. Monet pelkäävät tätä harmaahomevaaran takia, mutta vesi kuivahtaa nopeasti iltapäivän paahteessa.

4. Kuinka usein mansikkamaa pitää uusia? Miten se tehdään?

Nykyiset mansikkalajikkeet eivät kestä pitkäaikaista viljelyä. Jo neljäntenä satovuotena marjojen koko pienenee oleellisesti ja satomäärä ehtyy, ja sen jälkeen mansikkamaa kannattaakin uusia. Jos on viitseliäs, voi pitää kahta eri-ikäistä kasvustoa, jolloin väliin ei tule tyhjää satovuotta. Vanhan kasvuston voi ruiskuttaa glyfosaatti-valmisteella sadonkorjuun jälkeen, jolloin sen raivaaminen on helpompaa. Mansikkamaan paikkaa vaihdetaan aina kasvustoa uudistettaessa.

5. Mikä on paras niksisi rastaiden loitolla pitämiseksi? Mitä muita vitsauksia kasvilla on?

Jotkut ovat saaneet avun erilaisista pelotteista, kuten haukankuvista, joita rastaat pelkäävät. Itse käytän mansikkamaan suojana tiheäsilmäistä lintuverkkoa. Maahan jäävä verkon reuna kannattaa kiertää esimerkiksi seipäiden tai lautojen ympärille, erityisesti jos alueella on siilejä.

Mansikasta pitävät ihmisten ja lintujen lisäksi myös isommat eläimet. Viime vuosina runsastuneet metsäkauriit vierailevat mielellään mansikkamaalla, samoin isot hirvieläimet. Kun myyräkanta on suuri, kuten viime talvena monin paikoin, myyrien herkuttelun jäljet näkyvät myös mansikkamaalla. Pahimmillaan kasvustosta on jäänyt jäljelle pelkkää silppua.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.