Jäätä jalostamaan

Sitä  mukaa kuin hanget kasvavat ja pakkaset kiristyvät, on aina vain paremmin materiaalia tarjolla talvisen veistäjän tarpeisiin. Lunta kannattaa kasata valleiksi, joissa se kovettuu ja kestää hyvin muotoilua lapioilla, muurarinlastoilla, sahoilla ja muilla veistovälineillä.

Jäästä nikkarointiin voi käyttää myös pakastinta avuksi, jos ilmat ovat liian leutoja. Maitopurkkimuoteissa jäätyy tiiliä, ilmapalloissa jääkuulia. Jäälohkareista voi veistellä mitä vain, ja jääpuikoista saa hienoja jäälyhtyjä. Pesuvadissa tai tarjottimella jäätyvät jääikkunat hetkessä, ja koristeeksi joukkoon voi upottaa oksia tai eläviä kukkia. Valmiita jääveistosmuottejakin on saatavana. Kauniit jäälinnut syntyvät helppokäyttöisissä muovipussimuoteissa. Tietoa ja käyttövinkkejä jopa kesäisen juhlapöydän jääkoristeluun löytyy esimerkiksi osoitteesta www.icefantasy.fi.

Kahden sortin kaktuksia

Monet kaktukset selviävät keskitalvella jopa parin kuukauden ajan ilman kastelua. Ne ovat ankariin oloihin sopeutuneita aavikoiden mehikasveja. Vaikka nämä pallomaiset tai tyynynmuotoiset kasvit näyttäisivät kutistuvan ja multakin on rutikuivaa, juuret voivat hyvin ja kasvit viettävät ansaittua lepokauttaan. Pidä ne kuitenkin hyvässä valossa, puhdista pölystä ja somista mullan pinta koristeellisilla kivillä.

Kasteltaviakin kaktuksia on. Ne ovat trooppisten sademetsien päällyskasveja, jotka viihtyvät aavikon kaktuksia kosteammissa ja varjoisemmissa oloissa. Varo päästämästä korallikaktuksia tai lehtikaktuksia rutikuiviksi talvella, anna hatioralle melko runsaasti vettä, mutta salli pintamullan kuivahtaa välillä. Kastele myös talvikaktuksia – joulu- ja marraskuunkaktusta – reippaasti siihen asti, kunnes kukinta on ohi.

Vaihda nyt kotimaan juureksiin

Keskitalven tuontivihanneksiin kyllästyneen on hyvä muistaa, että kotimaiset juurekset ovat nyt paras valinta lautaselle sekä ravintoarvonsa että ekologisuutensa vuoksi. Iäkkäämpi väki luottaa edelleen juureksiin, mutta nuorten perheitten ruokalistalta tahtovat suotta puuttua usein esimerkiksi terveelliset lantut ja punajuuret.

Vuoden 2008 juuresten kulutusta selvittävä Kasvistase kertoo, että porkkana on kolmanneksi suosituin kasvis tomaatin ja kurkun jälkeen. Myös lanttu kuuluu kymmenen kärkikasviksen joukkoon, ja muut juurekset tulevat pitemmällä perässä. Keskimäärin suomalainen söi juureksia reilut 11 kiloa vuodessa, niistä porkkanaa noin 8,5 kiloa eli pari porkkanaa viikossa. Lanttua 1,14 kiloa ja punajuuria 760 grammaa vuoden aikana. Bataatti on neljännellä sijalla, sitä normisuomalainen syö 270 grammaa eli yhden vuodessa. Tästä tuontijuureksesta onkin yllättäen tullut lapsiperheitten suosikkijuures. Nauris, palsternakka, juuriselleri ja retiisi ovat harvojen herkkua tilastojen perusteella, niitä kuluu vain joitakin kymmeniä grammoja henkeä kohti vuodessa. Lue lisää hyvää juuresasiaa ja ruokaohjeita osoitteesta Kotimaiset Kasvikset ry:n sivuilta osoitteesta www.kasvikset.fi.


Idea

Jouluisen kukka-asetelman hurma ei välttämättä pääty siihen, kun kukat kuihtuvat. Siirrä ihanuus lopulta ulos, kuistin pöydälle tai sopivalle paikalle puutarhaan, ja se vain kaunistuu entisestään lumen ja pakkasen käsittelyissä. Jos taas haluat säästää asetelmasta amarylliksen sipulin tai atsalean, nosta ne ensin pois ja laita tilalle vähän oksia, havuja, varpuja tai kauniita talventörröttäjiä puutarhasta.