Humala Humalaa on kasvatettu satoja vuosia puutarhoissa.

 
Humala kasvaa meillä luonnonvaraisena ja harvinaisena kosteissa, varjoisissa lehdoissa Rovaniemelle asti. Sitä on kasvatettu myös satoja vuosia puutarhoissa. Aikaisemmin sitä viljeltiin meilläkin oluen mausteeksi, mutta nykyään ainoastaan koristekasvina. Karhunköynnös on ollut suosittu koristeköynnös ja se on usein villiytynyt vanhoissa puutarhoissa. Sen istuttamisessa puutarhaan pitää olla varovainen ja kasvualusta on rajoitettava jollakin esteellä kasvin liiallisen leviämisen estämiseksi.

Muita perennamaisia köynnöksiä viljellään nykyään harvoin. Aikaisemmin niitä kasvatettiin enemmän koristeena, kuten 1800-luvulta alkaen kasvatettuja koiranköynnöksiä. Köynnöspinaattia on kasvatettu myös syötävien lehtiensä vuoksi. Nämä molemmat ovat nykyäänkin hyvin suositeltavia reheväkasvuisia köynnöksiä. Köynnösukonhattu, säleikköparsa, ruusunätkelmä ja kiinankurkku ovat viljelyssä harvinaisia ja niiden taimia on harvoin saatavana.

Köynnöskasvien paikaksi mielletään yleensä seinusta 

Köynnöskasvien paikaksi mielletään yleensä seinusta, mutta niillä olisi puutarhassa monenlaista käyttöä. Niillä voidaan verhota pergolaa tai säleikköaitaa. Luonnossa köynnöskasvit kasvavat yleensä joko maata peittäen tai puissa ja pensaissa kiipeillen. Niitä voidaan samalla tavoin käyttää puutarhan puu- ja pensasistutuksissakin. Erityisen hyvin ne sopivat puutarhan kukkavyöhykkeeseen komeiksi yksittäiskasveiksi. Niille rakennetaan esimerkiksi kolmesta kärjestään yhteen sidotusta seipäästä teline, jonka ympärille ne voivat kiivetä. Humalalle riittää yksikin seiväs, mutta sen pitää olla riittävän korkea, kolmen tai neljän metrin korkuinen.

Seinustoille, säleikköihin ja telineisiin köynnöksiä olisi istutettava vuorotellen monta lajia, jolloin saadaan vaihteleva lehtimosaiikki ja koko kesän kestävä kukinta. Esimerkiksi kärhöjen ja köynnösruusujen joukkoon sopivat perennamaiset ja yksivuotiset köynnökset. Monilajisissa köynnöskasvi-istutuksissa aratkin köynnökset menestyvät paremmin kuin yksin kasvaessaan. Jopa villiviinin yksitoikkoista vihreyttä voidaan elävöittää loppukesällä kukkivien yksivuotisten köynnösten, kuten kanarian- tai köynnöskrassin avulla. Yleensä on totuttu istuttamaan kasvit yksitellen, siksi tämä luonnollinen köynnöskasvien istutustapa voi tuntua monista oudolta.

Alla olevassa luettelossa mainituista köynnöskasveista myrkyllisiä ovat köynnösukonhattu, säleikköparsa ja koiranköynnökset.

Köynnöstäviä perennoja

  • Köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)
  • Säleikköparsa (Asparagus verticillatus)
  • Mustakoiranköynnös (Bryonia alba)
  • Punakoiranköynnös (B. cretica subsp. dioica)
  • Valkokarhunköynnös (Calystegia sepium)
  • Punakarhunköynnös (Calystegia sepium subsp. spectabilis)
  • Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides)
  • Humala (Humulus lupulus)
  • Ruusunätkelmä (Lathyrus latifolius)
  • Kiinankurkku (Thladiantha dubia)

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Perennat (© Pentti Alanko ja Kustannusosakeyhtiö Tammi, ISBN 978-951-31-3827-1). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi