Huonekasvit ulkoilevat

Mitkä huonekasvit hyötyvät eniten kesäisin ulkonaolosta? Minkälaiseen paikkaan ne voisi puutarhassa viedä?

Harrastaja

Huonekasvit saavat ulkona ollessaan kaipaamaansa kosteutta, viileyttä ja valoa. Ulosviemisestä hyötyvät kasvit, jotka tarvitsevat kukkiakseen viileän kauden. Niinpä esimerkiksi marraskuun- ja joulukaktukset kukkivat helposti päästyään takaisin sisälle viileiden syysviikkojen tultua. Myös kliivia ja oleanteri pitävät ulkonaolosta.

Huonekasvien kesäisen sijaintipaikan tulee olla paahteelta ja tuulelta suojattu, mutta kuitenkin ilmava ja puolivarjoinen. Esimerkiksi vahvat omenapuun oksat sopivat riippuvien lajien säilytykseen. Ruukkujen laittaminen maahan on riski, sillä esimerkiksi etanat syövät kernaasti reikiä meheviin lehtiin, jos pääsevät niihin esteettä käsiksi. Niinpä esimerkiksi vanha puutarhapöytä, hyllyt tai leveäaskelmaiset tikkaat ovat puutarhan siimekseen sopivia. Jos parveke ei ole hyvin kuuma, järjestyy sieltäkin huonekasveille mahdollisesti sopiva tila.

Tuomipihlaja aitapensaana

Meillä on aitana tuomipihlajaa, joka kasvaa suoraan ylöspäin eikä haaraudu. Aita on metrin korkuinen. Auttaako leikkaaminen tuuheuttamaan kasvuston?

Elina

Kuvaamasi aitakasvi on isotuomipihlaja (Amelanchier spicata), jonka kasvutapa on luonnostaan roteva ja pysty. Aitakasvina isotuomipihlaja on oivallinen juuri tuon aitamaisen kapean olemuksensa vuoksi. Aidan voi leikata alas varhain keväällä, ennen silmujen puhkeamista noin 10 sentin korkeudelta. Vanhakin aita toipuu leikkaamisesta nopeasti. Vaikka tuomipihlaja-aita aluksi vaikuttaa harvalta, antaa se tiheään istutettuna myös vapaasti kasvaessaan hyvän näkösuojan. Sen versoista kehittyy aikanaan ranteen paksuisia runkoja, jotka lehdettöminäkin estävät suoran näköyhteyden. Vuosittain kannattaa leikata valikoiden toisiaan hankaavat ja häiritsevät oksat.

Isotuomipihlaja kasvaa 5-7 metriä korkeaksi ja on hyvin terve laji. Se saa kauniin, kullankeltaisen syysvärin. Saman suvun sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) on kasvutavaltaan sirompi, hennompi ja oksisto laajemmalle sivuille levittäytyvä.

Pallohopeakuusi vihertää

Istutimme toissasyksynä pallohopeakuusen. Viime kesän jälkeen vain uusi kasvu on hopean väristä, vanha kasvu on muuttunut vihreäksi. Missä vika?

Raimo

Pallohopeakuusen (Picea pungens ’Glauca Globosa’) neulasten väriin vaikuttaa kuusen kasvupaikka. Varjoisassa paikassa kuusi kasvaa vihreämpänä kuin auringossa. Samoin vanhemmat neulaset ovat vihreämpiä kuin nuoremmat. Esimerkiksi tavallisen metsäkuusen nuoret kerkät ovat aluksi hyvinkin vaalean vihreitä ja tummuvat syyskesää kohti. Samoin pallokuusen uusi kasvu erottuu selvimmin edellisen vuoden kasvusta juuri väriltään. Väriero neulastossa tasoittuu kasvun edetessä.

Koirat merkkailevat

Kaksi uroskoiraamme nostavat jalkaansa päivittäin tuija-aitamme juurella. Pensaat kuolevat yksi toisensa jälkeen. Myös pihajasmikkeemme on kokenut samanlaisen kohtalon. Mikä pensaslaji kestäisi moisen myrkkysateen?

Selina

Valitettavasti koiran virtsaa jatkuvasti kestävää lajia ei vielä ole löytynyt. Syynä on se, että haitta kohdistuu aina samoille paikoille, joskus jopa vuosikausia yhteen puuhun. Pensaiden juuristoalueiden eristäminen aidalla tai mahdollisesti istutusalueen laajentaminen siten, että aidan juurelle ei ole niin helppo piipahtaa, voisi auttaa. Koirien pissatolpaksi pitäisi saada kelpuutettua jokin muu kuin elävä kasvi.

Kasvien kyvyllä sietää ympäristön rasituksia, kuten esimerkiksi suolapitoisuuksia, on eroja, mutta jatkuvaa yliannostusta ne eivät kestä.

Kortteen hävittäminen

Pensasaitamme juuressa kasvaa kortetta. Miten sen saisi parhaiten hävitettyä? Auttaako kitkeminen?

Raija

Peltokorte on vaikea hävitettävä, koska sen juuristo ulottuu hyvin syvälle, joskus lähes metriin asti. Kitkeminen ei näin poista nopeasti ongelmaa, vaikka kasvualusta kitkemällä siistiytyykin. Kasvupaikan eristäminen juurimatolla ja puhtaan mullan käyttäminen eristetyllä alueella ovat päteviä keinoja taistelussa kortetta vastaan. Rikkakasvihävitteet eivät myöskään auta heti, vaan käsittelyjä on toistettava.

Onttoja herukankukkia

Muurahaiset vierailevat mustaherukoiden kukissa ja hävittävät niistä heteet ja emit. Etsivätkö ne sieltä kirvoja?

Päivi

Ilmiö on tuttu myös ammattiviljelijöille, joille tuhoista on joskus haittaa. Muurahaiset etsiytyvät herukankukkiin meden perässä. Kirvoja ne eivät sieltä löydä, sillä kirvat ilmestyvät pensaisiin vasta kukinnan mentyä, yleensä raakilevaiheessa.

Muurahaisia esiintyy eniten niille suotuisissa paikoissa kuten havumetsän laidoissa. Torjuttaessa kannattaa katsastaa, voisiko muurahaisten kulkureittiin joillakin esteillä vaikuttaa. Kukinta-aikaan ei torjunta-aineita saa levittää. Ravistelu ja vedellä suihkuttelu ovat avuksi. Kukinta-aika on hyvin lyhyt, joten riesa ei myöskään ole pitkäaikainen. Suurta tuhoa muurahaisten ei tiedetä tehneen.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.