1. Mitä kesäkukkia voin laittaa talvehtimaan seuraavaa kasvukautta varten?

Verenpisarat, pelargonit ja marketat ovat tavallisimmat talven yli pidettävät lajit, ja ne selviävätkin yleensä hyvin. Itse säilyttäisin myös daalioiden mukulat ja tilan salliessa myös muitakin lajeja ihan kokeilunhalusta. Tärkeimpiä vaalittavia ovat suuret vanhat sekä rungolliset kasvit. Usein säilytystilat täyttyvätkin jo niistä. Ei ole tarkoituksenmukaista talvettaa kasveja, joiden taimet ovat keväisin myymälöissä selvästi säilössä olleita paremmat.

2. Minkälaiset tilat sopivat talvettamiseen parhaiten?

Kellari on ihanteellinen, sillä ilmankosteus on siellä useimmille kasveille sopiva. Silmut eivät kuivu, kun kosteutta on riittävästi. Liika kosteus on kuitenkin pahasta, sillä silloin homesienet itävät helposti. Kokemukseni mukaan kuivahko ilma on talvetustilassa ylikosteaa parempi.

Kerrostalojenkin kylmäkellareissa voit talvettaa ainakin verenpisaroita ja pelargoneja sekä sinisarjan juurakoita. Verenpisara säilyy hyvin jääkaappilämpötilassa, ja pelargoni – ihme kyllä – selviää myös pimeässä varastossa, kunhan ilmankierto on kohdallaan.

Autotallit ja lasiverannat sopivat talvetushuoneiksi, jos niiden lämpötilan voi säätää alle 10-asteiseksi. Esimerkiksi viiniköynnökselle sopii autotalli talvisäilöksi hyvin. Lasitettujen parvekkeiden ongelma on usein liian suuri lämpötilanvaihtelu kevättalvella: päivisin aurinko lämmittää liikaa ja öisin on hyvin kylmää. Jos saat tasattua tätä vaihtelua vaikkapa varjostamalla, lämmittämällä ja tuulettamalla, voit käyttää parveketta talvetukseen.

3. Pärjäävätkö jotkut kasveista asuinhuoneissa?

Sisätiloihin voit tuoda esimerkiksi agaavet, muratit ja laakeripuut, jotka ovatkin meillä oikeastaan huonekasveja. Vesipitoisina ja lehtevinä ne vaativat valoisan, mutta viileän tilan. Samanlaisia oloja kaipaa ruukussa kasvatettava puksipuu. Paras lämpötila niille on 12-15 astetta – sitä lämpimämmässä suihkuttelisin kasveja silloin tällöin.

Pelargonitkin voit kellarin sijasta siirtää sisälle viileälle ikkunalle. Marketta kestää parhaiten valoisassa tilassa valvonnan alla, sillä sen silmut kuivuvat melko herkästi.

4. Millaista hoitoa kasvit kaipaavat säilytyksen aikana?

Nosta avomaalla kasvaneet kasvit isolla paakulla laatikkoon tai ruukkuun talvetuksen ajaksi. Kastele niitä niukasti tuodessasi talvisäilytykseen. Leikkaa kasveja pienemmiksi, jotta haihduttavaa lehdistöä olisi vähemmän. Poista kuolleet lehdet, jottei hometta pääse syntymään. Tarkkaile kasvien kuntoa ja kastelun tarvetta käymällä ainakin kerran kuussa niitä katsomassa.

5. Miten käsittelen kasveja keväällä?

Siirrä kasvit talvisäilytyksestä esimerkiksi lasikuistille tai mahdollisimman valoisalle ikkunalle maalis-huhtikuun vaihteessa. Pelargonit voit kuitenkin tuoda lämpimään ja valoisaan tilaan jo kuukautta aikaisemminkin, ja tuolloin voit leikata niitä reilusti.

Aloita kastelu ja lannoittaminen varovaisesti. Lisää uutta turvetta ruukkuihin, ellei mullan ja ruukun vaihto ole ajankohtainen.

Yleensä toukokuun puolivälin paikkeilla voit vähitellen alkaa totutella ryhmäkasveja ulkoilmaan, mutta öisin joudut vielä suojaamaan ne harsoilla tai siirtämään sisälle. Ulkona kasvit saavat paljon valoa ja kasvavat tanakoiksi.

6. Onko talvetuksessa kompastuskiviä, joihin kannattaa varautua?

Lämpötila voi joskus kivuta liian korkeaksi esimerkiksi puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi, ja silloin kasvit helposti kuivuvat. Kokemukseni mukaan viiden asteen lämpötilassa useimmat lajit säilyvät parhaiten. Tällöin kasteluakaan ei tarvita kuin ehkä pari kertaa talvessa, daalian mukuloille usein riittää vain varovainen kastelu helmikuun tienoilla.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että kuihtuvat kasvinosat tuottavat etyleeniä. Jos kellarissa on runsaasti lehtineen talvetettavia ryhmäkasveja, lähellä ei ole hyvä varastoida vihanneksia, jotka helposti nahistuvat etyleenin vaikutuksesta.

Talvettaminen on palkitsevaa, kun samat terassikasvit saa kasvamaan ja viihtymään vuosi toisensa jälkeen. Näillä yksilöillä on paljon tunnearvoa!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.