Monen varjoisan tontin omistajan mielessä siintää ajatus vehreästä ja tunnelmallisesta hämypuutarhasta – paikasta, jossa perennat viihtyvät ja kukoistavat ilman jatkuvaa huolenpitoa. Unelma toteutuu, kunhan valitset oikeanlaiset kasvit.

Haasteet käyvät ylivoimaiseksi, jos haikailet valoa vaativia perennoja. Ne kukkivat huonosti väärällä paikalla ja uupuvat helposti kurotellessaan kohti valoa. Varmimmin onnistut, kun istutat varjoisan kasvupaikan lajeja ja muokkaat niille muhevan, kosteutta hyvin pidättävän kasvualustan.

Varjoon sopeutuneet perennat tunnistat yleensä suuresta lehtipinta-alasta. Varjokasvit tarvitsevat runsaasti klorofylliä eli lehtivihreää yhteyttääkseen mahdollisimman tehokkaasti vähässä valossa.

Vaikka siimeksessä vallalla ovat vihreän eri sävyt, myös kukilla on tärkeä sijansa. Sirokukkaisilla lajeilla luot pitsimäisen perennatarhan syväänkin varjoon. Varjokasvien kukat ovat yleensä valkoisia, vaaleansinisiä tai keltaisia – värejä, jotka erottuvat parhaiten hämärässä.


Japaninsiipipähkinän katveessa kukkivat pensaspioni, liilat ukkolaukat, aniliini kuolanpioni ja tulppaanit.

Kuva: Kevyen varjon perennatarha

1. Tuoksumatara 2. Kesäpikkusydän 3. Tarhajouluruusu 4. Japaninsiipipähkinä 5. Tulppaaneja 6. Pensaspioni 7. Kääpiöjaloangervo 8. Karhunlaukka 9. Ukkolaukkoja 10. Kuolanpioni 11. Katvio 12. Syyskimikki 13. Tähkäkimikki 14. Vuorijalava 15. Pallotuija


Kevyesti liikkuva varjo

Aloita varjopuutarhan suunnittelu paikan valomäärän tarkkailulla. Puiden lehvästön alla valo alati vaihtelee vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Lehtipuiden katveessa valoa on usein runsaasti vain kevään ohikiitävän kukkaloiston aikaan. Kesän edetessä puiden lehdet kasvavat ja valo vähenee; samalla kasvitarha muuttuu täplikkääksi valoleikiksi.

Liikkuva varjo on puutarhojen yleisin ja ehkäpä helpoin varjotyyppi, joka tarjoaa kasveille auringonvaloa yhteensä keskimäärin 4–5 tuntia päivässä. Tällaisessa kevyessä varjossa viihtyvät sekä puolivarjon että varjon lajit. Muista, että liika annos keskipäivän kovaa valoa nuuduttaa iso- ja ohutlehtiset lajit, kuten nauhukset (Ligularia).

Kookkaista lehtipuistamme etenkin tammet (Quercus), vaahterat (Acer) ja jalavat (Ulmus) luovat kauniisti liikkuvan varjon, jonka alla menestyvät isokokoisetkin varjokasvit. Pienen puutarhan kaunisrunkoisia varjostajia puolestaan ovat esimerkiksi omena– ja kirsikkapuut, pihlajat (Sorbus) ja koristeelliset tuomet (Prunus).

Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. Lue kuinka perustat kukkapenkin havupuun alle ja kuinka syntyy kerroksellinen puutarha.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Tarhakalliokielo
Kielokasveihin kuuluvan tarhakalliokielon (Polygonatum x hybridum) vihreäreunuksiset kukat helkkyvät ovaalinmuotoisten lehtien alla. Istuta laji ravinteikkaaseen, humuspitoiseen maahan puolivarjoon tai varjoon.

Monen kerroksen väkeä

Loihdi varjotarhasta kerroksellinen puutarha, jossa katto muodostuu puiden latvuksista, seinät ja keskikerros puolikorkeista ja korkeista perennoista sekä köynnöksistä ja lattia matalista peittoperennoista. Kevyen varjon hyviä puolikorkeita peruslajeja ovat kuunliljat (Hosta), tiarellat (Tiarella), keijunkukat (Heuchera), poimulehdet (Alchemilla), vuokot (Anemone), jaloangervot (Astilbe) ja tähtiputket (Astrantia).

Kookkaiden perennojen käyttö vaatii harkintaa, sillä jos ne ovat voimakaskasvuisia, ne tukahduttavat pienempien elon. Luo varjon jättiläisille mieluummin oma kasvitarha tai yhdistele muutamaa suurempaa lajia matalien joukkoon. Esimerkiksi särkyneensydämen (Lamprocapnos spectabilis) ja tarhakalliokielon (Polygonatum x hybridum) yhdistelmä on hykerryttävä niitä reilusti pienempien lajien keskellä, samoin suurilehtinen kilpiangervo (Astilboides tabularis) ja siro, maata peittävä alaskankleitonia (Claytonia sibirica) täydentävät toisiaan oivallisesti.

Istuta myös muutama pensas ja köynnös täydentämään perennoja keskikerroksessa – esimerkiksi tarha-alppikärhöjen (Clematis Alpina- ryhmä) pienet kellomaiset kukat helkkyvät puiden oksilla jopa 3–4 viikkoa kevätkesällä.

Leikkaa varjossa viihtyvien pensaiden, kuten kanukoiden (Cornus), hortensioiden (Hydrangea) ja taikinamarjan (Ribes alpinum), kasvustoja ilmaviksi, jotta ne eivät tukahduta valoa aluskasvillisuudelta ja näyttävät linjakkailta. Kokeile myös turhaan väheksyttyä terttuseljaa (Sambucus racemosa), sirotuomipihlajaa (Amelanchier laevis) ja kultasadetta (Laburnum alpinum). Voit kasvattaa niistä pikkupuita, joiden rungot korostuvat varjotarhassa edukseen. Älä myöskään unohda marjakuusia (Taxus), tuijia (Thuja) ja hemlokkeja (Tsuga), jotka terästävät varjotarhaa ainavihannilla lehdillään.

Kerroksellisuus on eduksi myös hoitotöissä. Mitä nopeammin multapinta on peitossa, sitä vähemmän kitkemistä ja kastelua puutarhasi kaipaa. Varmoja ja joutuisasti leviäviä maanpeittokasveja ovat muun muassa kevätkaihonkukka (Omphalodes verna), rönsyakankaali (Ajuga reptans), tuoksumatara (Galium odoratum) ja rönsyansikka (Waldsteinia ternata). Istuta myös pieniä lämpäreitä suloista kaukasiantädykettä (Veronica filiformis), erilaisia esikoita (Primula) sekä alkukesän parfyymia, tuoksuorvokkia (Viola odorata).


Havupuun langettama ympärivuotinen syvä varjo on haasteellinen taitavallekin tarhurille. Tuuhean pihdan alle on tässä tuotu lisämaata noin 15 senttiä ja siihen on istutettu syvässä varjossa viihtyviä lajeja.

Kuva: Rungon lähellä kasvaa alaskankleitoniaa, lemmikkiä, varjohiippaa ja imiköitä, kauempana viihtyvät rotkolemmikki, kotkansiipisaniainen ja sormivaleangervo. Varjotarha kukoistaa kevätkompostin voimin ja saa vettä vain pitkien poutajaksojen aikana.

Syvän varjon perennatarha

1. Tarhavarjohiippa 2. Tarhakalliokielo 3. Särkynytsydän 4. Pihta 5. Kotkansiipi 6. Rotkolemmikki 7. Alaskankleitonia 8. Valkotäpläimikkä 9. Kirjavalehtinen vuohenputki 10. Sormivaleangervo 11. Peippi 12. Lemmikki 13. Esikko

Varjotarha havupuun alla

Syvin varjo puutarhaan lankeaa rakennuksesta, muurista tai tiheästä havupuusta. Perusta uusi varjopenkki tarpeeksi syväksi, sillä lehtevät ja kookkaat perennat vaativat vähintään 50 senttiä paksun multakerroksen. Jos suunnittelet varjotarhaa sankan havupuun katveeseen, koeta ensin lapiolla pintamaan syvyyttä ja juurten sijaintia. Jos maata on todella niukasti ja juuria runsaasti pinnassa, paikka ei ole paras mahdollinen kukoistavalle varjotarhalle.

Jos sen sijaan puulla on juuret syvällä maassa, voit istuttaa matalahkoja perennoja sen tuntumaan. Varaa niille vähintään 15–20 senttiä multaa. Huolehdi penkin kosteudesta kuivien jaksojen aikana, sillä tuuhealatvuksinen puu kuluttaa paljon vettä ja muodostaa helposti sadetta pidättävän katoksen kasvien ylle. Istuta korkeat perennat etäämmälle rungosta, jonne saat lisättyä multaa paksuksi kerrokseksi. Puiden juuria on maata kaivettaessa syytä häiritä mahdollisimman vähän.

Vaikka puut kuluttavat suuren osan maan ravinteista, niiltä jääneet rippeet riittävät vähään tyytyville varjoperennalajeille. Yleensä pelkän kompostimullan lisäys keväisin riittää koko kasvukauden evääksi. Etenkin havupuun alla varjotarha kuitenkin kaipaa runsaasti kalkkia, koska neulaset happamoittavat kasvualustaa. Lisää kalkkia mullan sekaan penkkiä perustaessasi, ja levitä sitä sen jälkeen vähintään joka toinen kevät.

Suuren pihdan ja sembramännyn välissä on puolivarjoisaa. Särkynytsydän ja tarhakalliokielo kukkivat kuunliljojen ympäröiminä. Taustaa värittää alppiruusu.
Suuren pihdan ja sembramännyn välissä on puolivarjoisaa. Särkynytsydän ja tarhakalliokielo kukkivat kuunliljojen ympäröiminä. Taustaa värittää alppiruusu. 

Nahkealehtiset kasvit kestävät kuivuutta

Varjoisaan metsäpuutarhaan sopivat tummanvihreät ja nahkealehtiset ainavihannat kasvit. Perennoista muun muassa pikkutalvio (Vinca minor), taponlehti (Asarum europaeum) ja varjoyrtti (Pachysandra terminalis) sekä pensaista alppiruusut (Rhododendron) ja mahoniat (Mahonia aquifolium) viihtyvät syvässäkin siimeksessä, joskin rodojen kukinta on runsaampaa puolivarjoisassa paikassa. Näiden kasvien lehtiä peittää vahapinta, joka heijastaa liiallisen auringonsäteilyn, suojelee kasvia hallalta ja estää veden haihtumista.

Oikeilla kasveilla syvimmänkin varjon sopukan saa herätettyä eloon. Hyvin perustettuna se lopulta myös kiittää helppohoitoisuudellaan.

Lisää kuvia varjoisen pihan kasveista seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


 

Nopeasti leviävä kaukasiantädyke on hyvä reunuskasvi.
Nopeasti leviävä kaukasiantädyke on hyvä reunuskasvi.

 

Alppikärhö ’Pointy’ Karhunlaukka, kesäpikkusydän ja lemmikki

Alppikärhö ’Pointy’ loistaa varjotarhan hämyssä. 

Saat varjoon keväthuumaa, kun istutat lähekkäin valkoista karhunlaukkaa (Allium ursinum) ja kesäpikkusydäntä ja annat kaksivuotisten lemmikkien levitä joukkoon. Taustalla kukkii uhkea pensaspioni (Paeonia Suffruticosa-ryhmä). 


Varjoisan pihan avainkasvit

Puolivarjon kukkapenkissä menestyvät sormivaleangervo, kilpirikko, rohtoimikkä sekä tähkänauhus.
Puolivarjon penkissä menestyvät sormivaleagervo (Rodgersia aesculifolius), kilpirikko (Darmera peltata), rohtoimikkä (Pulmonaria officinalis) sekä tähkänauhus (Ligularia intermedia). 

Kerroksellisessa varjopuutarhassa kasvavat kotkansiipi, varjolilja sekä karhunlaukka.
Kerroksellisessa varjopuutarhassa kasvavat kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris), varjolilja (Lilium martagon) sekä karhunlaukka. 

 

Tarhavarjohiippa menestyy kuivassa varjossa.  Kuunlilja ja taponlehti

Tarhavarjohiippa menestyy kuivassa varjossa. 

Kuunliljan ja taponlehden yhteiseloa. 

 

Peipit ovat varjon parhaita maapeitekasveja. Varjoyrtti

Peipit ovat varjon parhaita maapeitekasveja.

Varjoyrtin kirjavalehtinen muoto. 

Korkean valkokonnanmarjan tyvelle siementänyt valkokukkainen alaskankleitonia levittäytyy ympäriinsä viihtyessään.
Korkean valkokonnanmarjan tyvelle siementänyt valkokukkainen alaskankleitonia levittäytyy ympäriinsä viihtyessään. 

Katso seuraavalta sivulta kuvia vähän erikoisemmista varjoisan pihan kasveista.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Varjoisan pihan erikoisuuksia

Sinikämmen voi parhaiten puolivarjoisessa tuoreessa multamaassa.
Sinikämmen voi parhaiten puolivarjoisessa tuoreessa multamaassa. 

 

Matala jumaltenkukka kerää katseet varjotarhassa.  Jalkalehti

Matala jumaltenkukka kerää katseet varjotarhassa. 

Jalkalehden valkeat kukat vaihtuvat loppukesästä huomiota herättäviin hedelmiin. 

Varjon erikoisuus on yksittäinen kolmilehti.
Varjon erikoisuus on yksittäinen kolmilehti. 

Metsäunikon keltaiset kukat näyttäytyvät heinäkuussa.
Metsäunikon keltaiset kukat näyttäytyvät heinäkuussa. 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.