Mitkä värit sointuvat hyvin yhteen Meille useimmille on tärkeintä, että kukkaryhmä kukkiikomeasti ja pitkään, mieluimmin koko kesän. Vasta toisellasijalla ajattelemme, mitkä värit sointuvat hyvinyhteen. Kuvan ryhmässä Ivalosta on

Perennojen valinnan pohjana pitää olla suunnitelma, kuten on koko puutarhassakin. Jos puutarhan kukkavyöhyke kiertää pensas- ja puuvyöhykkeen edessä, sen eri osissa voidaan käyttää hyvinkin erilaisia väriyhdistelmiä ja kasveja. Istutuksen ulkonäköä parantaa jo se, että samaa kasvia istutetaan useaksi, riittävän isoksi ryhmäksi eri puolille aluetta.

Väreillä on meihin suurempi vaikutus kuin ymmärrämmekään, joten kannattaa käyttää aikaa värien valintaan ja kokeilemiseen. Perennoissa ja yksivuotisissa kukissa ovat edustettuna melkein kaikki värisävyt pikimustaa lukuun ottamatta. Lisäksi kasveja valittaessa on otettava huomioon kasvutapa, lehtien muodot ja värit, joillakin kasveilla vielä lehtien syysvärit ja talvella kuihtuneinakin kauniit versot. Etenkin puutarhan varjoisilla paikoilla saadaan aikaan silmiä hivelevän kauniita yksityiskohtia pelkästään peittokasvien avulla.  


Perennojen ryhmittelyssä ollaan nykyään vapaamielisempiä Aikaisemmin oli hyvin tärkeätä, että perennaryhmissäkasvit ryhmiteltiin kukinta-ajan, kasvien korkeuden javärien mukaan. Nykyään kun kautta Euroopan ollaanpääsemässä eroon paljon hoitoa vaativis

Kasveja voidaan kukkien värin perusteella yhdistää monella tavalla. Näyttäviä voivat olla jopa yhden värin istutukset, joissa saman väriset tai hiukan erivivahteiset kukat aikaansaavat hyvin voimakkaan värielämyksen. Tällaisessa ryhmässä tulevat perennojen muodot oikeuksiinsa. Puutarhassa voikin olla vaikkapa valkoinen tai sininen nurkkaus. Vaikuttavia ovat kahden tai kolmen vastavärin istutukset, kuten esimerkiksi valkoisen ja sinisen, sinisen ja keltaisen tai keltaisen, sinisen ja punaisen.

Toinen tapa on istuttaa lähekkäin kukkia, joiden värit ovat oranssin ja keltaisen eri vivahteita tai liilanruusunpunaisia ja punavioletteja. Samaan aikaan kukkivia johtokasveja ei saisi olla kovinkaan monta, mutta niiden sekaan istutetut poikkeavan väriset täydennyskasvit antavat kukkaistutukselle vaihtelua.

Myös perennojen kasvutapa on otettava huomioon. Kasvutavaltaan kauniiden kasvien, kuten nuokkuvaversoisen särkyneensydämen pitää olla aina sen verran erillään muista samankorkuisista kasveista, että sen kasvutapa pääsee hyvin oikeuksiinsa. Jäykkävartisten kasvien joukossa saa olla matalampaa, ilmavaa, vaikutelmaa pehmentävää kasvia. Tällainen on kevätkesän perennaryhmissä esimerkiksi puistolemmikki.


Puutarhassa erikoisasemassa ovat koristeheinät, sillä niitä istutetaan pääasiassa kauniin kasvutavan ja lehtien sirojen muotojen vuoksi. Koristeheinät ovat koristeellisia ympäri vuoden. Värikäskukkaisten kasvien väleissä ne antavat pehmeyttä ja luonnollisuutta istutuksille ja ovat sen vuoksi aivan välttämättömiä kaikissa perennaistutuksissa, niin varjossa puu- ja pensasvyöhykkeessä kuin puutarhan kukkavyöhykkeessäkin.

Perennoja, joilla on koristeelliset lehdet, sanotaan usein ”lehtiperennoiksi”. Lehtiperennoihin luetaan sellaiset perennat, joilla lehdet ovat näyttävämmät kuin kukka, esimerkiksi jättipoimulehti, huisku-unikko, saniaiset, ohotanmaruna, koristeheinät, vuorenkilvet, kuunliljat, valeangervot, nauha-auringonkukka ja koristeraparperit. Monilla näistä on lisäksi varsin näyttävä kukinta. Kasveja valittaessa kannattaakin ottaa huomioon myös lehtien koristeellisuus, sillä kukinta kestää monesti vain suhteellisen lyhyen ajan.

Perennojen lehdistön vihreä väri on eri lajeilla hyvinkin vaihteleva. Tämän huomaa varsinkin varjoperennoissa. Kun istuttaa lähekkäin lehtien muodon ja värin suhteen toisistaan poikkeavia kasveja, saa pienellekin alueelle, esimerkiksi pensaan vierelle, näyttäviä yksityiskohtia. Jo saniaislajeilla vaihtelevat ei vain lehtien muodot, vaan myös vihreän värin sävyt.

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Perennat (© Pentti Alanko ja Kustannusosakeyhtiö Tammi, ISBN 978-951-31-3827-1).
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi