Pikkuruusut

Pikkuruusut ovat lähinnä bengalinruusujen (R. Chinensis-ryhmä) pienikasvuisia lajikkeita. Ne olivat muotia Keski-Euroopassa jo 1800-luvun alkupuolella, mutta joutuivat sittemmin tyystin unohduksiin. Niiden uusi kukoistuskausi alkoi vuonna 1918, jolloin (tarinan mukaan) Sveitsin armeijan upseeri Roulet ihastui eräästä sveitsiläisestä kylästä löytämäänsä pieneen ruusupensaaseen. Hollantilainen de Vink risteytti upseerin ’Rouletii’-lajikkeen ’Gloria Mundi’-polyantharuusun kanssa, mistä oli tuloksena punakukkainen, valkokeskustainen ’Peon’ (Yhdysvalloissa sittemmin uudelleenristittynä ’Tom Thumb’). Kalifornialainen Ralph Moore ja espanjalainen Pedro Dot käyttivät ’Peon’- ja ’Rouletii’-lajikkeita lukuisissa erityyppisissä risteytyksissä 1930-luvulta lähtien.

Nykyisin on olemassa satoja vähätuoksuisia, monimuotoisia pikku-, mini- tai kääpiölajikkeita (englanninkielen termit patio rose, miniature rose ja compact floribunda viittaavat eri koko- ja käyttöluokkiin; nimitykset eivät ole ilmeisesti vakiintuneet missään kielessä). Esimerkkeinä pikkuruusulajikkeista mainittakoon ’Goldjuwel’ (keltainen), ’Mandarin’ (sekoitus keltaista, oranssia ja ruusunpunaista), ’Orange Juwel’ (vahva oranssinpunainen), ’Pink Hit’ (vaalean ruusunpunainen), ’Pompon de Paris’ (vanha klassikkoruusu 1800-luvun alusta ja todellinen pikkuruusu, vain 15 cm korkea, ruusunpunainen), ’Rosmarin 89’ (tumman ruusunpunainen), ’Sun Hit’ (vaaleahkon keltainen).

Suomessa pikkuruusuja voidaan kasvattaa esimerkiksi ruukuissa tai parvekelaatikoissa

Pikkuruusut ovat tavattoman viehättäviä eikä monikaan ruusunharrastaja pysty vastustamaan niitä. Suomessa pikkuruusuja voidaan kasvattaa esimerkiksi ruukuissa tai parvekelaatikoissa. Astiat ruusuineen nostetaan syksyllä ennen kovia pakkasia kylmään kellariin, kuistille tai muuhun paikkaan, jossa lämpötila pysyttelee hieman nollan yläpuolella. Maalis-huhtikuussa aloitetaan taas hyötö: ruusut leikataan, multa vaihdetaan ja astiat nostetaan valoisaan, viileähköön (10-15 °C) paikkaan. Lämpötilaa, kastelua ja lannoitusta lisätään sitä mukaa kuin uudet versot varttuvat.

Kuva yllä: Pikkuruusuja kasvatetaan yleensä ruukku- ja parvekekasveina, mutta niitä voi kesällä kasvattaa myös ulkona puutarhassa. Talveksi ne on syytä ottaa sisälle ja talvehdittaa kellarissa tai muussa viileässä paikassa.

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Suomalainen ruusukirja (© Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2009, ISBN 978-951-31-4793-8). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi