Kukkaloistoa runoilijan puutarhassa

Piha

Siirtolapuutarha on keidas keskellä kaupunkia. Siellä saa viljellä, hoitaa ja seurata kasvun ihmettä. Thomas Brunell myös työskentelee tämän kaiken ihanuuden keskellä.

Koristekastikka ja isohelmikkä kahisevat tuulessa, taustalta kantautuu kaupungin huminaa. Pieni punainen mökki tummanvihreine ikkunanpielineen nököttää keskellä yltäkylläistä siirtolapuutarhaa Helsingin Vallilassa.

– Saan tehtyä töitä tehokkaasti kaupungin hälyssä. Hämeentien pauhu vaikuttaa suorastaan positiivisesti työhöni, runoilija-kirjailija Thomas Brunell toteaa puutarhassaan.

Hyvällä säällä hän kirjoittaa ulkona, sateella neljän neliön erillisessä työhuoneessa, jonne juuri ja juuri mahtuvat pieni kirjoituspöytä ja päivänokosia varten tuotu sänky.

300 neliön puutarha on pienestä koostaan huolimatta monipuolinen. Perennayhdistelmät ovat raikkaan moderneja, sillä kukkien joukossa kasvaa monia koristeheiniä. Thomas ylistää muun muassa palmusaran pensasmaista kasvustoa ja varstasaran hentoja versoja. Toisaalta mökin pitsiverhot ja perinteiset ritarinkannukset luovat aitoa mummonmökkitunnelmaa, joka sopii mainiosti siirtolapuutarha- alueelle. Hyötykasveista vain vadelmaa on jäljellä reunustamassa tonttien välistä palokäytävää.

Thomas Brunell varjotarhassaan.
Thomas Brunell varjotarhassaan.

Vaikka Thomas tunnustaa olevansa intohimoinen rikkaruohojen kitkijä, suurimman osan vapaa-ajastaan hän keskittyy nauttimaan vehreästä ulkohuoneestaan.

– Seuraan ympärilläni tapahtuvia asioita mielelläni, sillä kirjailijana minua kiehtovat kaikki ihmiset ja puutarhat.

Siirtolapuutarhan lähes parisataa erilaista palstaa tekevätkin paikasta rikkaan. Silti jokaisella on tontillaan oma rauha.

Kun työ ja harrastus asustavat kesäisin samassa osoitteessa, Thomas rytmittää päivänsä inspiraation mukaan.
– Romaania voin kirjoittaa kahdeksasta neljään, mutta runoja ei synny niin jämptisti.

Kirjoitustyön lomassa hän saattaa keväisin ruukuttaa hyvin taimettuneita perennakylvöksiä, mutta muuten luovat tauot kuluvat pääasiassa kasveja tarkkaillen.

Millaisia kasveja siirtolapuutarhapalstalta löytyy? Lue seuraavalta sivulta.

Katso myös lisää kuvia upeasta puutarhasta.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Thomas muuttaa Vallilan siirtolapuutarhaan toukokuun alussa.
Thomas muuttaa Vallilan siirtolapuutarhaan toukokuun alussa. Alueen viljelytoiminta alkoi jo 1930-luvulla, nykyään palstoja on vajaat 170.

Helppoja lajeja, jänniä yhdistelmiä

Kymmenessä vuodessa Thomas on oppinut arvostamaan helppoja, tavallisia lajeja. Vaativat erikoisuudet eivät ole häntä varten. Puutarhan juju piilee hänen mielestään kasvien jännittävässä yhdistelyssä, niiden kestävyydessä sekä mahdollisimman pitkään jatkuvassa kukinnassa.

– Yllätän ihmiset aina hehkuttamalla paljon parjattua pensashanhikkia, Thomas kertoo.

Pensaasta kukkivat parhaillaan valko- ja keltakukkaiset lajikkeet seassaan tummanpunainen punaluppio (Sanguisorba officinalis). Toisen säväyttävän yhdistelmän runoilija on loihtinut aniliinilla rantakukalla (Lythrum salicaria) ja kirkkaankeltaisella kultakärsämöllä (Achillea filipendulina) sekä niiden vieressä kasvavilla sinipiikkiputkella (Eryngium planum), kaunopunahatulla (Echinacea purpurea) ja sinipallo-ohdakkeella (Echinops bannaticus).

Isotähtiputki
Isotähtiputki

Perennat ovat Thomasin suosikkeja. Erityisesti niiden kasvun seuraaminen ensimmäisestä lehdestä loppukesän tuleentuvaan kasvustoon innoittaa häntä joka kesä yhä uudestaan.

– Nautin pienistäkin yksityiskohdista, kuten kukkien siemenkodista tai heinien tähkistä.

Nykyisin Thomas kasvattaa useimmat perennansa siemenistä. Yksi puutarhan yleisimmistä lajeista on isotähtiputki (Astrantia major). Parhaimmillaan siitä on kukkinut täällä yhtä aikaa seitsemän lajiketta, muun muassa ’Roma’ ja ’Lars’.

Kirjailijan kasviharrastuksen periaatteisiin kuuluu, ettei kasvia hävitetä, vaikka sen olemassaolo kuinka suututtaisi. Thomas katuu vain muutamaa lajia – esimerkiksi valamonruusua, joka osoittautui liian suureksi hänen puutarhaansa.

Puutarha on Thomasille inspiraation lähde. Vanha omenapuu varjostaa hänen Le Belvédère -nimistä työhuonettaan.
Puutarha on Thomasille inspiraation lähde. Vanha omenapuu varjostaa hänen Le Belvédère -nimistä työhuonettaan. Siirtolapuutarhan sääntöjen mukaan omenapuu on pidettävä mökin harjan korkuisena.

Kilpailua ja luonnonvalintaa

Thomas haluaa pihastaan mieluummin henkeäsalpaavan dramaattisen kuin luontoa jäljittävän paikan. Toisaalta hän nauttii seuratessaan, kuinka vierekkäiset lajit pärjäävät kilpailussa elintilasta.

– Yllättäviä nousuja ja tappioita tulee jatkuvasti.

Osa kasveista kilpailee myös kasvattajaansa vastaan jäämällä sitkeästi paikoilleen, vaikka Thomas olisi mielestään jo siirtänyt ne toisaalle. Joskus on käynyt myös niin, että hän on ihastunut kasviin juuri sen itsepäisyyden takia. Tällaisia ovat muun muassa mukulaleinikki, piiskut ja siperianunikko.

Eräs Thomasin ystävä huudahti puutarhaan saapuessaan perennojen olevan XL-kokoa. Kookkaiden kasvien salaisuudeksi kasvattaja paljastaa tuhdin kevätlannoituksen ja joka kolmas vuosi annettavan perusteellisen kalkituksen.

Intohimoisena perennojen ystävänä Thomas lukee paljon puutarha-alan kirjoja, ja onpa hän käynyt muutaman kasvitieteen kurssinkin. Eräällä luennolla hän hämmästyksekseen oppi suosikkiensa päivänliljojen, iiristen ja koristeheinien kuuluvan yksisirkkaisten luokkaan.
– Sen jälkeen haaveenani on ollut yksisirkkaisten puutarha. Kasvutavaltaan hennot lajit sopisivat saumattomasti yhteen.

Yli 50-vuotiaan mökkivanhuksen ikkunan edessä kukkii joka kesä sininen ritarinkannus.
Yli 50-vuotiaan mökkivanhuksen ikkunan edessä kukkii joka kesä sininen ritarinkannus. Palstojen mökit ovat noin 20 neliön kokoisia.

Puutarhaelämää

Kesäasumisen parhaimpiin hetkiin kuuluu oleskelu puutarhassa elämänkumppanin ja ystävien kanssa. Lisäksi oma puutarha ja luonto inspiroivat Thomasta vuosi vuodelta yhä enemmän. Alkuvuodesta 2007 häneltä ilmestyi ensimmäinen puutarhakirja, Perenner för finländska trädgårdar (Perennoja suomalaiseen puutarhaan).

Tänä kesänä Thomas kirjoittaa puutarhassaan ensimmäistä pitkää romaaniaan, jonka tapahtumat kenties tavalla tai toisella liittyvät siirtolapuutarhaelämään.
– Täällä sekoittuvat elävä elämä, luonto ja kulttuuri jännittävällä tavalla, jossa ihmisellä on yksi osa, Thomas sanoo arvoituksellisesti.

Lisää kuvia siirtolapuutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

”On kiehtovaa seurata kasvien sopeutumista, keskinäistä kilpailua ja eloonjäämistä.”

Puutarhan pohjapiirros
300 neliön puutarha on pienestä koostaan huolimatta monipuolinen.


Etulalla palmusara (Carex muskingumensis).

Koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora), rantakukka ja päivänlilja
Koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora), rantakukka ja päivänlilja.
Varstasara (Carex pseudocyperus)
Varstasara (Carex pseudocyperus)

Lisää kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Pävänliljan (Hemerocallis) oranssi Frans Hals -lajike on parhaimmillaan heinäkuussa.  Päivänliljan hedelmystöjä

Pävänliljan (Hemerocallis) oranssi Frans Hals -lajike on parhaimmillaan heinäkuussa. 

Päivänliljan hedelmystöjä.

Isohelmikkä (Melica altissima), koristekastikka
Isohelmikkä (Melica altissima), koristekastikka.

Päivänlilja
Päivänlilja 

Koristemaissi (Zea mays var. japonica)
Koristemaissi (Zea mays var. japonica).

Lisää kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Mustialanruusu (Rosa) ’Minette’
Mustialanruusu (Rosa) ’Minette’ 

Syyskesällä kukkivat rantakukka, kultakärsämö, punahattu ja sinipiikkiputki. Keskellä kohoaa koristemaissi, vasemmalla pilkottaa sinipallo-ohdake
Syyskesällä kukkivat rantakukka, kultakärsämö, punahattu ja sinipiikkiputki. Keskellä kohoaa koristemaissi, vasemmalla pilkottaa sinipallo-ohdake

Punaluppio valko- ja keltakukkaisen pensashanhikin keskellä.
Punaluppio valko- ja keltakukkaisen pensashanhikin keskellä.  

Himalajantyrakki (Euphorbium griffithii) loppukesän asussaan.
Himalajantyrakki (Euphorbium griffithii) loppukesän asussaan. 

Kärhö (Clematis) ’Albina Plena’
Kärhö (Clematis) ’Albina Plena’ 

Lännenkonnanmarja (Actaea rubra)
Lännenkonnanmarja (Actaea rubra)  

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.