Pirjo ja Markku Mutasen piha

Tontin koko: lähes hehtaari, josta hoidettua puutarhaa yli 5 000 neliömetriä.
Kasvillisuusvyöhyke:
III
Sijainti:
Ylöjärvi
Maaperä:
savimaa
Puutarhan ikä:
vanhan talon pihapiiri perustettu 1800-luvun lopulla, uuden talon puutarha 2000-luvulta.

Pirjo ja Markku Mutanen ostivat vuosituhannen vaihteessa vanhan pihapiirin entisen myllytilan perikunnalta. Noin hehtaarin tontilla nökötti paikoillaan mylläri Hermanni Tammisen vuonna 1885 rakentama talo, ja tontin reunalla solisi myllyyn käyttövoimaa tuonut puro. Mutasten uusi talo kohosi vanhan rakennuksen edustalle, mutta kuitenkin kyllin kauas, jotta talovanhuksen sisääntulo istutuksineen säilyi ennallaan.

Uudistalon ympärillä alkoivat lapiot viuhua jo rakennuskesänä, kun Pirjo ja Markku kaivoivat sisääntulon yhteyteen kukkapenkkiä ja istuttivat seinustalle pallotuijia (Thuja occidentalis), kärhöjä (Clematis) ja alppiruusuja (Rhododendron).

Pirjo ja Markku Mutanen
Pirjo ja Markku Mutasen työnjako on selkeä. Pirjo suunnittelee ja toteuttaa, Markku toimii apumiehenä.

Istutusryhmä toisensa jälkeen liittyi palapelin tavoin kokonaisuuteen. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, puutarhassa kasvaa jo lähes 400 kasvilajia, joista 50 erilaista ruusua, 15 kärhölajiketta ja lukematon määrä perennoja sekä kasviksia ja yrttejä. Puutarhassa sinnittelevät myös arat pensaserikoisuudet kuten loistomagnolia (Magnolia Soulangeana-ryhmä) ja siro, kirjavalehtinen hakuropaju (Salix integra ’Hakuro Nishiki’) sekä äskettäin hankitut rungolliset ruusumantelit (Prunus triloba).

Pirjo ja Markku työskentelevät yrittäjinä omassa isännöintitoimistossaan. He kokevat työpäivän jälkeisen puurtamisen mullan ja kasvien parissa vapauttavan ajatuksia, kasvattavan kuntoa ja synnyttävän energiaa.

– Joskus olemme huomaamattamme uppoutuneet urakoimaan iltamyöhään ja lihakset ovat kipeytyneet liiaksi, mutta vaivat onneksi paranevat yrttilääkkeillä nopeasti, toteaa Markku valoisaan tyyliinsä.

Mutaset kasvattavat vuosittain siemenistä noin 800 uutta tainta, joten keväisin talo on autotallia myöten kylvösten vallassa. Kasvilamput valaisevat aluksi yötä päivää taimettuvia hyötykasvien ja kukkien kylvöksiä, ja kasvun edetessä Pirjo ja Markku kiikuttavat taimet jatkokasvatukseen kasvihuoneeseen ja lavoihin. Taimituotantoa palvelevat lisäksi yläkerran viherhuone sekä keittiön ja makuuhuoneen ikkunalaudat. Viime keväänä Pirjo viritti makuuhuoneeseen lisäpöydäksi jopa vanhan silityslaudan, kun tilasta tuli huutava pula.

– En enää ikinä laita näin paljon, kertoo Pirjo silloin päättäneensä.

Lue lisää puutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Sisääntulon kasviryhmä Sisääntulon kasviryhmässä kukkii pallohortensia.

Sisääntulon kasviryhmät istutettiin ensimmäisenä. Pallotuijat ovat talvehtineet Ylöjärvellä erinomaisesti. 

Sisääntulon kasviryhmässä kukkii pallohortensia. 

Koristepuutarha kuljettaa tunnelmasta toiseen

Mutasten puutarhaa rajaa tontin pohjoispuolella puro. Eteläreunalla rakennettu puutarha vaihtuu unikkopelloksi ja reheväksi kasvimaaksi. Pirjo on suunnitellut istutukset tiiviiksi kokonaisuudeksi, joita nurmikkosaarekkeet ja selkeät käytävät erottavat toisistaan. Siellä täällä pilkistää kasvien lomasta erilaisia patsaita, ruukkuja ja koristepalloja, joita Mutaset ovat sijoittaneet kokonaisuutta täydentämään.

Puutarhassa kohoaa lukemattomia metallista, rimoista ja pajusta valmistettuja köynnöstukia ja kaariportteja – jopa pajumajaakin Pirjo ja Markku ovat kasvattaneet.

Kun talon länsipäädystä lähtee kulkemaan myötäpäivään, vastaan tulee Kirsikkapuisto, joka sai nimensä arkojen imeläkirsikoiden (Prunus avium) mukaan. Laji ei kuitenkaan selvinnyt Ylöjärven talvista, ja ne on korvattu hapankirsikoilla (P. cerasus). Kirsikkapuistoa rikastavat Pirjon ja Markun pilke silmäkulmassa muovaamat kalusteet: luonnollisen kokoinen, turveharkoista ja sammalesta muotoiltu sohva sekä elävästä pajusta punotut tuolit. Aluetta rajaa pylväiden varassa aaltoileva köysiaita, jonka pitkän köyden Pirjo on punonut risuista.

Käytävä jatkuu rehevään puronvarteen, jossa kosken kohina ja lintujen laulu mittelevät voimiaan. Päivänliljojen (Hemerocallis), jättilaukkojen (Allium giganteum) ja vuorikaunokkien (Centaurea montana) reunustama hiekkakäytävä koukkaa puronvarresta takaisin taloa kohti ja johtaa perennaympyrään, jonka keskeltä kohoaa metallipergola.

Pyöreässä metallikehikossa kasvaa vaaleanpunakukkainen ’Piilu’-loistokärhö, ja köynnöksen alla tuolilla istuen voi aistia ympärillä leijuvan illakoiden (Hesperis) tuoksun ja seurata perhosten lentelyä rinteessä kukkivissa punahatuissa (Echinacea) ja astereissa (Aster). Korkea köynnöskehikko on yksi niistä rakenteista, joihin Mutaset aina syksyn tullen ripustavat valosarjan karkottamaan pimeyttä.

Päätalon eteläpuolen pitkän perennapenkin päätyä värittää suuri ryhmä kaunopunahattuja.
Päätalon eteläpuolen pitkän perennapenkin päätyä värittää suuri ryhmä kaunopunahattuja. Loppukesän kukkija kestää hyvin auringon porotusta, kun kasvualusta on kuohkea ja multava.

Pergolalta ylöspäin päätalolle johtava käytävä muuttuu sisääntulotien jälkeen kiveykseksi. Markku tilasi kiveyksiä varten suuren kuorman luonnonkiviä. Kivet olivat kooltaan melko pieniä, halkaisijaltaan keskimäärin 5–7-senttisiä.

– Heilutin moskaa liian tiuhaan tahtiin, sillä kiveämisurakan seurauksena sain tenniskyynärpään, paljastaa Markku.

Moskan sijasta hän tarttui suurempaan lekaan, jonka hamaralla kopauttamalla pienet kivet asettuivat kivutta paikoilleen asennushiekkaan. Eriväriset murikat inspiroivat Markkua latomaan paikka paikoin kuvioita, kuten kellaripenkin edustalle jalanalusmaton ja kaariportin alle puutarhakäytävään kukka-aiheita.

Laattapolkuna jatkuvaa käytävää reunustavat molemmin puolin kerrokselliset istutusryhmät. Paljasta multaa ei näy missään, sillä matalat lajit kuten maksaruohot (Sedum), rikot (Saxifraga), maata pitkin suikertavat tuiviot (Microbiota decussata) ja kääpiökatajat (Juniperus), peittävät ruusuorapihlajien (Crataegus x media) ja juhannusruusujen (Rosa pimpinellifolia ’Plena’) alustoja. Punaisena kukkiva laukkaneilikka (Armeria maritima) värittää valkokukkaisten lehtosinilatvojen (Polemonium caeruleum) edustaa. Talon itäpäädystä eteläpuolelle suikertaa nauhamaisesti nurmialue, joka rauhoittaa näkymän runsaiden istutusten välissä.

Eteläsivulla levittäytyy koko talon mitalta viiden metrin levyinen ja 60 metriä pitkä perennapenkki koristealtaineen. Puolikaaren muotoista perennaryhmää ryhdittävät näyttävimmin lehtevät kuunliljat (Hosta), kurjenmiekat (Iris) ja pionit (Paeonia) sekä runsaasti perhosia keräävät kaunopunahatut (Echinaceae purpurea.)

Pirjo kertoo lempiperennansa olevan aina se, mikä kulloinkin on kukassa.

– Pionit, päivänliljat, syysasterit.., hän aloittaa, mutta toteaa listasta tulevan liian pitkä lueteltavaksi.

Puutarhan valoisalle ja suojaisalle länsipuolelle Pirjo ja Markku ovat perustaneet ruusutarhan, jossa kasvaa sekä vanhoja kotimaisia pensasruusuja kuten ’Ensi’-pimpinellaruusua ja arkoja jaloruusuja. Jaloruusuista ehdoton suosikki on ’Peace’-lajike.

Lisää puutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Ympyrän keskellä olevassa pergolassa kukkii ’Piilu’-kärhö. Kauden kukat sisääntulossa.

Ympyrän keskellä olevassa pergolassa kukkii ’Piilu’-kärhö. Metallikehikko on yli kolmen metrin korkuinen. 

Kauden kukat sisääntulossa. 

Kasvien hoito helpottuu kasvun myötä

Pirjo kertoo poistavansa rikkaruohot mahdollisimman pieninä, jotta urakka ei ryöstäydy käsistä. Kasvien tiheä istuttaminen on helpottanut hoitoa, mutta suuren puutarhan kitkeminen on silti iso työ. Kasvien kasvaminen tiiviiksi ryhmiksi on vähentänyt sekä kitkemisen että kastelun tarvetta.

Pirjo ja Markku lannoittavat kasvejaan ainoastaan kananlantarakeilla, ja kaikki kasvaa rehevästi. Nyt kokeilussa on myös hevosenlanta, joka samalla parantaa maata. Jatkuvaan mullan tarpeeseen tuo apua kasvimaan aumakomposti, joka tuottaa multaa vähällä vaivalla.

Mutasten pihalle ovat jo löytäneet tiensä kasviharrastajat ja puutarhahullut ulkomaita myöten. Vieläkö virtaa ja ideoita riittää puutarhan laajentamiseen? Pirjo ja Markku eivät kuule kysymystäni heidän ripeiden askeltensa rapistessa hiekkakäytävällä äskettäin tulleen kivikuorman suuntaan. 

Lisää upeita kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Kirsikkapuiston sammalsohva on yksi puutarhan tilataideteoksista.
Kirsikkapuiston sammalsohva on yksi puutarhan tilataideteoksista. Sohvan edessä kukkii sinisenä kaukasiantädyke (Veronica filiformis).

Talon itäpäädyn käytävä johtaa yhdelle monista oleskeluryhmistä. Kulkuväylien reunat ovat tiiviisti istutetut.
Talon itäpäädyn käytävä johtaa yhdelle monista oleskeluryhmistä. Kulkuväylien reunat ovat tiiviisti istutetut. 

Sisääntulotien varrella kasvavat satavuotiaat kuusivanhukset.
Sisääntulotien varrella kasvavat satavuotiaat kuusivanhukset. Niiden alaoksille ripustetut lasipallot luovat paikkaan taianomaista tunnelmaa. 

 

Mutaset ovat kalustaneet suojaisan pajumajan viihtyisäksi oleskelupaikaksi.  Markku on kivennyt vanhalle talolle vievän portaikon mukulakivillä.

Mutaset ovat kalustaneet suojaisan pajumajan viihtyisäksi oleskelupaikaksi. 

Markku on kivennyt vanhalle talolle vievän portaikon mukulakivillä.

 

Kirsikkapuiston risuköysiaita.
Kirsikkapuiston risuköysiaita. 

Lisää kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Puronvarsi illakoiden tuoksuineen.
Puronvarsi illakoiden tuoksuineen. 

Näkymä ruusutarhasta.
Näkymä ruusutarhasta. 

Helmi-neito patsas ’Fairy’-ruusujen ympäröimänä.
Helmi-neito patsas ’Fairy’-ruusujen ympäröimänä. 

 

Pajumaja puutarhan länsipäädyssä.  Eteläpuolen perennaryhmän iiriksiä ja kuunliljoja.

Pajumaja puutarhan länsipäädyssä. 

Eteläpuolen perennaryhmän iiriksiä ja kuunliljoja. 

 

Näkymä talon itäpäädystä kasvimaalle päin.
Näkymä talon itäpäädystä kasvimaalle päin. 

Markun kiveämä kuvio vanhan talon pihakäytävällä. Sydänkuvio on kestävä rakkauden tunnustus.
Markun kiveämä kuvio vanhan talon pihakäytävällä. Sydänkuvio on kestävä rakkauden tunnustus. 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.