Asukkaat: Margareta ja Juuso Jäntti
Puutarhan sijainti:
Suonenjoki, Käpysaari
Kasvillisuusvyöhyke:
IV
Puutarhan koko:
noin 5 000 m2
Tontin maaperä:
Peltomultaa
Puutarhan ikä:
Aloitettu 1900-luvun alussa, uudistuksia vuodesta 1993 lähtien.

Suonenjokelaisten marjanviljelijöiden Margareta ja Juuso Jäntin puutarha loksahtaa luontevasti asuinrakennuksen ja vesistön väliin Iisveden selälle avautuvaan maisemaan. Kasviryhmien eri osiin rajaama 5 000 neliön paikka on helppo hahmottaa talon edustan terassilta, etelään laskeutuvan rinteen ylälaidalta.

Täältä näkee selkeästi, kuinka luontevasti uusi ja vanha, jo Juuson isovanhempien perustama puutarha kohtaavat toisensa. Yli sata vuotta vanha kuusikuja liittyy saumattomasti modernien kivipintojen ja terassoitujen nurmialueiden yhteyteen.

– Vaikka kujan kuuset ovatkin jo hieman ränsistyneet, arvostamme niitä muistoina menneistä ajoista, Margareta sanoo.

Ennen Margaretaa Juuson äiti Helvi Jäntti huolehti 40 vuoden ajan vanhan sukutilan puutarhasta. Hän toi aikoinaan omasta kodistaan pioneita, jotka kukkivat edelleen joka kesä. Vanhaa perua ovat myös monet puut, joista hopeakuusi (Picea pungens ’Glauca’), sembramänty (Pinus cembra) ja marjakuusi (Taxus) on istutettu perheenjäsenten merkkipäivinä.

– Kasvit ovat täällä aina tervetulleita, lahjoinakin.

Alun perin Puolasta kotoisin oleva Margareta on ollut tilalla 15 vuotta ja parantanut sinä aikana alueen toimivuutta nykyajan vaatimusten mukaiseksi.

– Viljelypelloilta olen tinkinyt alueita puutarhan hyväksi. Joskus minulle on tosin käynyt niin, että suuren innostuksen vallassa olen ryhtynyt liiankin vaativiin urakoihin, kuten kiveämään grillipaikkaa, hän tunnustaa naurahtaen.

Hannolan marjatilan isäntäpari Margareta ja Juuso Jäntti nauttivat valoisassa puutarhassaan oleskelusta.
Hannolan marjatilan isäntäpari Margareta ja Juuso Jäntti nauttivat valoisassa puutarhassaan oleskelusta. Paratiisi on parasta luoda lähelle, uskoo Margareta. 

Puutarhassa Margaretan valintoja

Puutarhan kasvualustana on muhevaa peltomultaa, jota rinteessä oli vanhaa perua yllin kyllin. Lannoitteena Margareta käyttää ainoastaan kananlantarakeita.

– Kuivana kesänä on kasteltava runsaasti, sillä suoraan etelään aukeava puutarha haihduttaa paljon, hän kertoo.

Havupuiden katveeseen istutetut lehtiperennat, kilpirikko (Darmera peltata), liuskavaleangervo (Rodgersia podophylla) ja herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia), viihtyvät kosteutta pidättävässä peltomullassa silminnähden hyvin. Omina ryhminään ne lisäksi saavat tarvitsemansa kasvurauhan. Tilaa vaativat kuunliljat (Hosta) ja rehevät kotkansiivet (Matteuccia struthiopteris) Margareta on myös istuttanut havukasvien edustoille.

Lehtevien lajien vastapainoksi Margareta on koonnut oleskeluryhmien läheisyyteen perennaryhmiä runsaasti kukkivista lajeista ja täydentänyt istutuksia kesäkukkaruukuin. Nuotiopaikan vieressä kukkivat keskikesällä samanaikaisesti korkeat jaloritarinkannukset (Delphinium cultorum) ja idänröyhytatar (Aconogonon polymorphum) sekä matalammat peurankellot (Campanula glomerata). Myöhemmin kesällä kukintaa jatkavat päivänliljat (Hemerocallis).

Auringossa viihtyvät palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), punapäivänkakkara (Tanacetum coccineum) ja pitkään kukkiva korallikeijunkukka (Heuchera sanguinea) sekä kaksivuotiset harjaneilikat (Dianthus barbatus) ovat yhdessä vaikuttava näky.

– Punainen on ehdoton lempivärini! huikkaa Margareta.

Nykyisin Jänttien puutarhassa kasvaa vain kotimaisia perennoja, sillä alkuvuosina Puolasta tuodut kasvit, kuten iirikset (Iris), eivät talvehtineet. Sen sijaan Suomesta Puolaan viedyt perennat ovat selvinneet talvista hyvin.

– Peitämme varmuuden vuoksi syksyisin harsolla kivikkoryhmät, sillä talvet ovat perennoillekin joskus tuhoisat. Havupensaat suojaamme aina kevätahavaa vastaan suojakankain.

Ammattipuutarhureiden lapseksi syntynyt Margareta sai jo kodinperintönään innostuksen kasvien hoitoon. Kotoa opitun siistimisen ja vaalimisen tulosta ovat esimerkiksi puutarhan muotoon leikatut pensasaidat sekä pyöreäksi muotoillut rusovuohenkuusamat (Diervilla sessilifolia) sisääntulon yhteydessä.

Lue lisää puutarhasta seuraavalta sivulta.

Katso myös muut upeat kuvat täältä.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Puutarhan pohjapiirros
 

Puutarhassa viihdytään

Joka juhannus Jäntit kokoavat ystävänsä tilavalle nuotiopaikalleen rosvopaistin ääreen. Keskikesän juhlistaminen katkaisee talon väeltä arjen aherruksen, ja juhlan päälle on aika levätä kunnolla. Nuotiopaikkaa käytetään vieraiden tullessa talvellakin. Tuolloin tunnelma varmistetaan ulkotulin ja puupenkit varustetaan lämpimin huovin.

Valoisia istuskelupaikkoja on puutarhassa useita, ja niiden pohjat on rakennettu kestäviksi joko kestopuusta tai kiveämällä. Puutarhan viihtyisyyttä lisää myös toista metriä syvä ja halkaisijaltaan noin kolmimetrinen koristeallas, jonka suihkulähteen solina viihdyttää myös läheisen vierasmajan asukkaita.

Satoa avomaalta ja kasvihuoneesta

Margareta on muokannut kuusikujan viereen kookkaan kasvimaan lämpimiksi kohopenkeiksi ja rajannut kasvualustan luonnonkivillä pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Täällä kasvaa kaikki tarpeellinen: sipulit, porkkanat, salaatit ja pikkuvihannekset, kasvilavassa myös avomaankurkku ja retiisi.

Retiisi on tuorejuustoon tai rahkaan sekoitettuna puolalainen perinneherkku, jota Jänteillä kuluu kesäaikaan runsaasti leivänpäällisenä ja lisukkeena. Lavassa retiisi on helppo peittää alkukesän valoisiksi öiksi mustalla muovilla, jolloin mukuloista tulee suuria ja mehukkaita.

Tomaatit ja kurkut sekä viinirypäleet Margareta on hakenut pöytään kasvihuoneesta jo kuutena kesänä. Omenoiden ja herukoiden lisäksi hän poimii sadon myös aronioista, joiden marjat päätyvät mehuksi.

– Erinomaista verenpainelääkettä, tietää Margareta.

Jäntit myyvät tilaltaan päätuotteen mansikan lisäksi myös jonkin verran vadelmia ja hunajaa. Marjanpoimijat ovat täällä erityisasemassa, sillä Margareta tietää, mitä työ ja oleskelu ulkomailla vaativat. Oltuaan 1990-luvun alussa tilalla kolme kesää poimijana hän päätti viimeisenä syksynä viipyä marraskuuhun asti. Päätös jäädä taloon emännäksi kypsyi, eikä hän ole sitä koskaan katunut.

– Täällä on koti, enkä haikaile muualle.

Pienen nostalgisen hetken Margareta kuitenkin muistelee kokemuksiaan puutarhurivanhempien lapsena sekä puolalaista puutarhakulttuuria.

– Tunnen vieläkin voimakkaasti kasvihuoneiden hedelmien ja vihannesten tuoksun ja muistan elävästi sosialismin ajan pitkät ja suorat neilikkakimput.

Koti-ikävä kuitenkin hälvenee nopeasti, kuten aina. Sukulaisia ja ystäviä tulee joka kesä lomalle ja avuksi puutarhan töihin.

Lisää kauniita kuvia puutarhasta seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Hyvin suunniteltujen ja sijoiteltujen rakenteiden ansiosta Jäntit viihtyvät pihallaan läpi vuoden.

Lähin oleskeluryhmä sijaitsee sisääntulon yhteydessä. Leikattu idänvirpiangervoaita rajaa taustan ja tuo yksityisyyttä.
Lähin oleskeluryhmä sijaitsee sisääntulon yhteydessä. Leikattu idänvirpiangervoaita rajaa taustan ja tuo yksityisyyttä. 

Pronssilehtiseksi värittyvä liuskavaleangervo ja raidallinen kuunlilja tuovat ainavihantien havukasvien juurelle rehevyyttä ja vaihtelua.
Pronssilehtiseksi värittyvä liuskavaleangervo ja raidallinen kuunlilja tuovat ainavihantien havukasvien juurelle rehevyyttä ja vaihtelua. 

Hyötytarha sijaitsee rantaan viettävässä lämpimässä rinteessä pihan keskeisellä paikalla.
Hyötytarha sijaitsee rantaan viettävässä lämpimässä rinteessä pihan keskeisellä paikalla. 

 

Dramaattisen tumma lehtoakileijalajike ’Miss M. I. Huish’ on yksi Margaretan punakukkaisista suosikeista.  Margaretan lempikasveja ovat suurikukintoiset värililjat, ja niitä kohoaakin puutarhan kasviryhmistä useasta kohtaa.

Dramaattisen tumma lehtoakileijalajike ’Miss M. I. Huish’ on yksi Margaretan punakukkaisista suosikeista. 

Margaretan lempikasveja ovat suurikukintoiset värililjat, ja niitä kohoaakin puutarhan kasviryhmistä useasta kohtaa. Viihtyäkseen liljat vaativat syvämultaisen maan. 

 

Margareta on sijoittanut lahjaksi saamansa kasvihuoneen itä–länsi-suuntaan. Huoneen sisääntuloa reunustaa kivikkoryhmä, jossa kasvaa muun muassa hopeahärkkiä ja maksaruohoja.
Margareta on sijoittanut lahjaksi saamansa kasvihuoneen itä–länsi-suuntaan. Huoneen sisääntuloa reunustaa kivikkoryhmä, jossa kasvaa muun muassa hopeahärkkiä ja maksaruohoja. 

Lisää upeita kuvia seuraavalla sivulla.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Tilava koristeallas tuo yläpihan nurmialueelle elävyyttä. Se on pohjustettu allasmuovilla. Taustalla näkyy keskimmäinen pihan istuinryhmistä vierasmajan vierellä.
Tilava koristeallas tuo yläpihan nurmialueelle elävyyttä. Se on pohjustettu allasmuovilla. Taustalla näkyy keskimmäinen pihan istuinryhmistä vierasmajan vierellä. 

Puutarhan nuotiopaikka on ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Pyöreistä mukulakivistä hiekalle ladottu kivipinta kestää kovankin käytön.  Harjaneilikka ja punapäivänkakkara ovat kestäviä lajeja, jotka kukkivat pitkään keskikesällä.
Puutarhan nuotiopaikka on ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Pyöreistä mukulakivistä hiekalle ladottu kivipinta kestää kovankin käytön.  Harjaneilikka ja punapäivänkakkara ovat kestäviä lajeja, jotka kukkivat pitkään keskikesällä. 

Marjanpoimijoiden nukkuma-aittojen edustat on kasvitettu humalalla ja vuorenkilvellä.
Marjanpoimijoiden nukkuma-aittojen edustat on kasvitettu humalalla ja vuorenkilvellä. 


Perennaryhmät pysyvät rehevinä kananlannan ja muhevan maan ansiosta. Kukassa myskimalva, keijunkukka ja palavarakkaus, keskellä kilpirikko.

 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.