TEKSTI ULLA KERVINEN
KUVAT VLADIMIR POHTOKARI
 
Aspirin-Rose
Aspirin Rose on upea, koko kesän kukkiva maanpeiteruusu. Tätä lajiketta voi ostaa myös runkoruusuna.

Ruusuista käytetään monenlaisia nimityksiä, kuten vanhanaikaiset ja nykyaikaiset ruusut, villiruusut, länsimaiset ja itäiset ruusut, jaloruusut, floribundaruusut ja polyantharuusut. Remontoiduilla ruusuilla tarkoitetaan jatkuvasti kukkivia lajikkeita.

Yksinkertaisinta on puhua isokukkaisista ryhmäruusuista ja tertturuusuista. Tähän ryhmään syntyy jatkuvasti uusia ihania lajikkeita, jotka kestävät entistä paremmin sadetta, pakkasta ja tauteja. Kasvien korkeus vaihtelee 20 sentistä yli metriin.
Maanpeiteruusut ovat pitkäversoisia ja leveäkasvuisia. Niitä voi istuttaa rinteisiin, kivikkotarhaan, reunakasveiksi perennapenkkiin ja ruukkutarhaan.
Pitkä- ja rentovartiset köynnösruusut ovat upeita säleikön ja kaariportin varassa tai rakennuksen seinustalla. Tuuhealatvaiset runkoruusut sopivat ruukkupuutarhaan ja matalat miniruusut parvekkeelle, kivikkoistutuksille tai reunakasviksi.
Varsinaisia pensasruusuja ovat puistoruusut ja vanhanajan pensasruusut. Villiytyneitä ruusupensaita, kuten karjalanruusuja, orjanruusuja, koiranruusuja ja metsäruusuja voi löytää vanhoista pihapiireistä ja raunioilta. Pensasruusut sopivat hyvin omakotitalon tai maalaistalon pihaan sekä vapaasti kasvaviin, kukkiviin piha-aitoihin.
 
Erikseen tai muiden joukkoon
Ruusutarhan voi loihtia pelkästään ruusuista tai yhdistellä niihin harmaalehtisiä tai valko-, sini- ja keltakukkaisia perennoja. Harmaalehtisiä lajeja ovat hopeahärkit, nukkapähkämöt, alppiasterit ja sädekukat. Punaisten ruusujen seuraksi käyvät hyvin valkoiset ja siniset akileijat tai ukonhatut, valkoiset madonnan- ja kuningasliljat, eriväriset sarviorvokit, siniset kurjenmiekat, valkoiset morsiusharsot yms.
Maanpeitteeksi ruusujen juurelle sopivat esimerkiksi kissanmintut, talviot, tuoksumatarat, laventelit ja muut sinikukkaiset matalat mausteyrtit, joiden avulla kosteus säilyy maassa ja rikkaruohoja on vähemmän.
Valkopunainen, sinipunainen, punakeltainen tai vaaleanpunainen siniseen yhdistettynä ovat onnistuneita väriratkaisuja. Ruusuja muihin yhdisteltäessä on aina huomioitava ruusun kasvukorkeus, jotta kukkien hurma pääsee oikeuksiinsa.
Flammentanz
Flammentanz hurmaa runsaalla kukinnallaan heinäkuussa. Tämä suosittu köynnösruusu menestyy peittämättä talven yli vain Etelä-Suomessa

 

Istutusaika vaihtelee
Ruusuntaimia myydään paljasjuurisina tai astiataimina. Paljasjuuriset istutetaan maan eteläosassa toukokuussa ja pohjoisempana ennen juhannusta. Astiataimia voi istuttaa pitkin kesää. Kevätkosteus on kaikkien ruusujen kasvunlähdön kannalta hyvä, mutta puistoruusut juurtuvat hyvin syksylläkin.
Ruusutarhalle valitaan vettä läpäisevä, kostea maa ja mahdollisimman valoisa paikka. Maan kosteuden voi arvioida kaivamalla puoli metriä syvän kuopan. Jos kädellä tuntee kuopassa jatkuvasti seisovan veden, kasvualusta salaojitetaan soran sisään asennetulla salaojaputkella. Kosteaan maahan riittää salaojitukseksi 20 sentin kerros karkeaa soraa ja sen päälle kerros hienompaa hiekkaa.
Ruusut pitävät savipitoisesta maasta, kun siihen lisätään kompostia tai kasvuturvetta ja hiekkaa. Kuohkea multa paranee savella ja hiekalla, hiekkamaa taas kompostilla tai kasvuturpeella ja savella. Peruskalkitukseksi lisätään pintamultaan istutusvaiheessa puuntuhkaa tai leväkalkkia.
Ryhmä-, köynnös- ja maanpeiteruusut kaipaavat voimakkaan maan. Tällöin istutuskuoppaan laitetaan sangollinen maatunutta karjanlantaa kahta neliötä kohti. Ruusupenkkiä lannoitetaan vuosittain kompostoidulla karjanlannalla tai kanankakalla. Orgaanisten ainesten rinnalla voi käyttää myös sopivia koristekasvilannoitteita.
 
Sommermärchen
Sommermärchen on tyylikäs ja näyttävä runkoruusu, joka talvetetaan ruukussa kellarissa. Syksyllä versoja leikataan säästeliäästi.

Ruusujen talvehtiminen

Ruusujen talvenkestävyys vaihtelee eri lajikkeilla, siksi kasvuvyöhyke on selvitettävä jo ostohetkellä. Monet ryhmäruusut kaipaavat talvisuojausta. Niiden versot katkaistaan syksyllä parinkymmenen sentin mittaisiksi ja pakkasten tultua oksien suojaksi levitellään havuja. Juuristolle voi haravoida kuivia lehtiä tai kasvuturvetta.
Myös monet köynnösruusut on suojattava Etelä-Suomea pohjoisempana. Kasvuston voi peitellä seinällä pakkasharsolla tai laskea versot maahan ja suojata havuilla tai pakkaskankaalla. Säleikön varassa kasvavan ruusun saa kätevästi sen mukana alas. Peitteet poistetaan keväällä vasta, kun routa on sulanut. Pensasmaiset
puistoruusut menestyvät talven yli suojaamatta.
Suureen ruukkuun istutetun runkoruusun saa siirrettyä kätevästi pakkasten tultua kellariin. Tällöin ruusua hieman latvotaan. Kastelua se ei juuri talvella kaipaa. Sään lämmettyä ruukku nostetaan keväällä ulos ja kaikki versot lyhennetään puoleen väliin.