1. Milloin on hyvä aika kerätä puiden siemeniä? Kuinka pian sen jälkeen ne pitäisi kylvää?

Paras aika on juuri ennen hedelmien lopullista tuleentumista. Tällöin siemenet usein itävät melko kivuttomasti jo yhden kylmäkäsittelyn jälkeen. Kovin kuivaksi päässyt ja varastoitu siemen voi tosin upota sellaiseen lepotilaan, että se itää vasta yhden lisävuoden jälkeen – tällaisia ovat esimerkiksi vaahterat (Acer) ja saarnet (Fraxinus). Itämätöntä kylvöstä ei pidäkään hävittää ensimmäisen kevään jälkeen, vaan kannattaa odotella ainakin kaksi vuotta.


Punatammen terhot Jussi kylvää syviin ruukkuihin, missä niiden juurilla on runsaasti tilaa kasvaa.


2. Mistä lajeista on helppo aloittaa?

Tammia (Quercus) ja jalopähkinöitä (Juglans) on helppo kerätä, ja ne itävät vaivatta jo lyhyenkin kylmäkäsittelyn jälkeen. Myös alppiruusut ja atsaleat itävät kuin rikkaruoho lannoittamattoman turpeen pintaan kylvettyinä, kunhan saavat olla korkeassa ilmankosteudessa ja valossa.


Ennen kylvöä kannattaa vaahteran hedelmä avata ja tarkistaa, onko sisällä elinkelpoinen siemen. Aika ajoin hedelmä on sisältä tyhjä, kuten B-kuvassa voi nähdä.

3. Kylmäkäsittelyn siemenet saavat helposti ulkona, mutta jotkuthan lajit tarvitsevat myös lämpökäsittelyjä. Miten hoidat ne?

Lämpökäsittelyjä en ole ehtinyt järjestää. Olen aina kylvänyt niin myöhään, että kylmäkäsittelykin on jäänyt lyhyenlaiseksi. Lämpökäsittelyn itämättömät kylvökset saavat sitten seuraavana kesänä. Hätähousujen kannattaa kylvää lämpökäsittelyä vaativat lajit, kuten lehmukset (Tilia), tuhkapensaat (Cotoneaster) ja ruusut (Rosa), jo elo–syyskuussa ja pitää ne lämpimässä (15–20 Cº) joulukuuhun asti. Sen jälkeen ne voi siirtää kylmään.

4. Teetkö muita esikäsittelyjä?

Liotus on tärkeää – siementä olisi hyvä pitää huoneenlämpöisessä vedessä noin vuorokausi. Mutta harvemmin tulen sitä tehneeksi. Myös siemenkuoren viilaaminen tai muu ohentaminen saattaa joissakin tapauksissa nopeuttaa kovapintaisten siementen itämistä, mutta välttämätöntä se harvemmin on. Tosin eräillä hernekasveilla, kuten juudaksenpuulla (Cercis), pintakäsittely saattaa olla erittäinkin olennainen itämisprosenttia kohottava tekijä.


Itse kerätyt siemenet kylvetään hajakylvönä tasoitetun ja tiivistetyn kasvualustan pinnalle. Lopuksi siemenet peitetään hiekkakerroksella ja kastellaan perusteellisesti.

5. Minkälainen kasvualusta saisi olla?

Lannoittamaton kalkitsematon turve höystettynä hiekalla on paras idätysvaiheessa. Jos on yhtä laiska koulija kuin minä, sekaan kannattaa laittaa lannoitettua kasvuturvetta, jotta kasvuun riittäisi ravinteita pitkäksi aikaa. Saatan nimittäin pitää kylvöksiäni koulimatta vuosiakin. Yleensä taimet koulitaan, kun ensimmäinen kasvulehtipari on auennut.

6. Onko kylvöastialla väliä?

On. Liian matalassa astiassa kylvökset kuivuvat ja pohjareiättömässä ne hukkuvat. Olen kylvänyt muun muassa tammia syviin kärhö- ja ruusuruukkuihin, jotta viivästyneet koulinnat eivät suotta saisi juuria kasvamaan vyyhdeksi astian pohjalle.

7. Minne viet kylvökset talveksi? Suojaatko niitä?

Suurimman osan vien kellariin, jossa on kylmimpinä aikoina hieman pakkasta, osan jätän ulos ja peittelen vaahteranlehdillä. Kylvökset on syytä suojata jyrsijöitä vastaan, mikä on välillä hankalaa. Jos kylvöastioina käyttää karamellirasioita, voi kannen ottaa avuksi – kunhan siihen tekee ilmareikiä. Kylvön jälkeen tehty kastelu riittää koko talveksi, mutta kerran kuussa on silti hyvä tarkistaa ainakin kellarissa olevat kylvökset.

Jussin ohjeet kylväjälle

  • Älä kylvä kuivaa siementä, vaan liota sitä vedessä noin vuorokauden verran.
  • Merkitse kylvökset. Tämä on asia, joka pettää kokeneellakin kylväjällä. Kylvämästään ei muista mitään edes tunnin päästä, joten etiketöinti täytyy tehdä heti.
  • Kylvä kukin laji omaan astiaansa. Mikäli toimit vastoin tätä ohjetta – kuten minä teen kaiken aikaa – vältä lähisukulaisten kylvämistä samaan laatikkoon ja hitaasti itävien yhdistämistä nopeasti itäviin. Muista vielä, että sirkkataimina monet toisilleen kaukaistakin sukua olevat kasvit voivat muistuttaa toisiaan ja toisaalta olla täysin muistuttamatta oman lajinsa aikuismuotoja.
  • Pidä kylvöksiä koko kasvukauden ajan harson alla. Se estää voikukkien, koivujen, pajujen ja haavan invaasion. Olen nähnyt mitä eksoottisimmilla nimillä varustettuja haapa- ja koivukylvöksiä, ne kun itävät heti varisemisensa jälkeen.

Kokeile tätä!

Laita magnolioiden siemenet puhdistuksen jälkeen pienen turvemäärän kanssa Minigrip-pussiin ja pussi pariksi kolmeksi kuukaudeksi jääkaapin kylmimpään osaan, ei kuitenkaan pakastimeen. Käy välillä katsomassa, etteivät siemenet homehdu. Kevään korvalla voit kylvää siemenet joko suoraan ruukkuihin tai pitää pussia raollaan esimerkiksi viileähköllä ikkunalaudalla ja kylvää siemenet ruukkuihin sitä mukaa, kun ne itävät.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.