1.Milloin kasveja lannoitetaan?

Ravinteita annetaan parhaan kasvukauden aikaan, yleensä maaliskuusta syyskuun lopulle. Poikkeus ovat monet talvella kukkivat kasvit, kuten marras- ja joulukuunkaktukset, amatsoninlilja ja orkideat, jotka tarvitsevat laimeaa lannoitusta myös talvella kukinta-aikaansa. Mullanvaihdon jälkeen kaikilla kasveilla on hyvä pitää reilun kuukauden mittainen tauko lannoituksessa.

2.Soveltuuko huonekasvien yleislannoite kaikille kasveille?

Periaatteessa kyllä, mutta erikoislannoitteissa ravinteita on juuri oikeassa suhteessa. Omien lannoitteiden käyttö kaktuksilla ja muilla mehikasveilla sekä orkideoilla on myös turvallista, sillä niiden annosteluohjeet ovat juuri kyseisiä kasveja varten. Happaman maan pihakasvien, kuten alppiruusun, lannoitteet sopivat mietoina liuoksina esimerkiksi sitruskasveille, gardenioille, flamingonkukille ja kamelioille.

3.Mitä lannoitustapoja on olemassa?

Yleisin tapa on antaa ravinteet lämpimään veteen liuenneina. Ravinnemääriä voidaan tarpeen mukaan muuttaa pitkin kasvukautta ja tarvittaessa lopettaa lannoitus kokonaan.

Lannoiterakeet tai -puikot painellaan syvälle ja tasaisesti multaan. Keväisen mullan vaihdon yhteydessä hitaasti liukenevat rakeet kannattaa sekoittaa istutusmultaan. Ravinteet liukenevat kasvien käyttöön vähitellen, jopa koko kasvukauden ajan. Rae- ja puikkolannoitteiden käytössä on huomioitava, että mitä lämpimämpi ja kosteampi kasvualusta on, sitä enemmän kasvi saa ravinteita käyttöönsä. Lannoittamisen jälkeen kasveja kastellaan puhtaalla vedellä.

Nopeavaikutteiset lehtilannoitteet ovat erinomaisia ravinnepuutoksista kärsiville ja heikkojuurisille kasveille, mutta niitä ei ole harrastajille tarjolla. Lehdille voi sumuttaa laimennettuna merileväuutetta tai kasvua tehostavaa Jaakontaika-liuosta.

4.Annetaanko kaikille kasveille yhtä paljon ravinteita?

Ei anneta, sillä ravinteiden tarve vaihtelee eri lajeilla. Niukkaan ravinnetasoon tyytyvillä lajeilla, kuten saniaisilla, nukkumaijoilla, ananaskasveilla ja palmuilla, voi pakkausten annostelumäärät puolittaa. Monesti suurilehtisten ja voimakaskasvuisten sekä kukkivien kasvien kuvitellaan tarvitsevan runsaasti ravinteita. Niillekin on kuitenkin hyvä annostella ravinteita varovasti.

5.Miten voi välttää lannoittamasta kasvia liikaa?

Noudattamalla lannoitepakkauksen ohjeita, sillä eri valmisteiden koostumus ja ravinnesuhteet voivat vaihdella suuresti. Niukka lannoitus on aina parempi kuin voimakas. Huonekasveille on parempi antaa laimeaa ravinneliuosta joka kastelukerta tai kerran viikossa kuin harvoin voimakasta. Väkevillä liuoksilla kasteltaessa suolapitoisuus nousee vahingollisen korkeaksi. Vaara on erityisen suuri, jos kasvi on kokonaan tai osittain lepotilassa.

6.Miten liikalannoitus ilmenee?

Kasvu on löysää ja ylirehevää, lehtien reunat ja kärjet kuivuvat ja lehtiin ja kukkiin ilmestyy kuivia laikkuja. Lisäksi lehdet saattavat sykeröityä. Kukkivat huonekasvit kasvattavat lehtimassaa ja jättävät kukinnan väliin. Pahimmillaan kasvi lakastuu ja kuolee. Useat edellä mainitut ongelmat ilmenevät myös ravinnepuutostiloissa tai kasvin ollessa muuten epäedullisissa kasvuolosuhteissa. Siksi lannoitemäärien oikea annostelu on tärkeää.

7.Saako kuivaa kasvia lannoittaa?

Se ei ole suositeltavaa. Vedenpuutteesta nuutunutta huonekasvia ei pidä elvyttää lannoitevedellä vaan kasville on ensin annettava puhdasta vettä. Kasvualustan olisi hyvä olla ainoastaan pinnasta kuivunut, jotta kasvi on terhakka ja hyvässä nestejännityksessä.

8.Onko lannoitus välttämätöntä?

Pitkään ilman lannoitusta jäävä, etenkin runsaasti ravinteita tarvitseva kasvi kuihtuu. Hoitolannoitus palauttaa kasvin ottamat ravinnemäärät kasvualustastaan. Se saa kasvin kasvamaan ja näyttämään elinvoimaiselta. Uuden mullan mukana tulee ravinteita, joiden avulla kohtalaisesti tai niukasti ravinteita tarvitseva kasvi saattaa pärjätä, mutta sen kasvu on niukkaa. Jos kasvin haluaa pitää pienenä, kasvua voi hillitä niukalla lannoituksella. Lannoitusmäärät kannattaa vähentää puoleen tai neljäsosaan pakkauksen ohjeesta. Annostelu kerran kuussa riittää.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.