Nokkonen on luomupuutarhassa tarpeellinen kasvi niin torjunta-aineena kuin lannoitteenakin.

Viljelykasvien hyvinvointi on kasvinsuojelun perusta. Heikot kasvit ovat alttiimpia sairauksille ja tuholaisvioituksille, eivätkä ne jaksa kilpailla rikkakasvien kanssa elintilasta ja hupenevista ravinteista. Luomuviljellyllä palstalla kasvinsuojelu alkaakin maan hyvän kasvukunnon varmistamisesta. Ravinteiden kierron ylläpitäminen ja maan rakenteesta huolehtiminen esimerkiksi syväjuuristen heinäkasvien avulla varmistavat hyvät kasvuolosuhteet.

Orgaanisen aineksen, kuten kompostoidun lannan, lisääminen maahan parantaa ravinteiden saatavuutta ja vahvistaa kasveja. Se parantaa maan organismien välistä kilpailua ja heikentää näin taudinaiheuttajien infektointikykyä. Huonosti kompostoitunut tai sairaista kasvijätteistä tuotettu komposti saattaa lisätä tautien määrää, joten orgaanisen aineksen valinnassa ja kompostoinnissa tulee olla tarkkana. Kasvien ravinnetarpeesta huolehditaan käyttämällä kaupallisia luomulannoitteita ja hivenravinteita kompostin ohella.

Huolellisesti suunnitellulla viljelykierrolla rajoitetaan useimpien kasvintuhoojien esiintymistä. Jos samaa tai samansukuisia kasveja viljellään lohkolla vuosi toisensa jälkeen, niihin kohdistuva tauti- ja tuholaispaine moninkertaistuu. Useimmat kasvintuhoojat talvehtivat maassa tai palstan viereisissä kasveissa. Kierron tarkoitus on huolehtia kasvien riittävästä vaihtuvuudesta. Oikein suunniteltuna se ei ainoastaan rajoita kasvintuhoojien esiintymistä vaan myös parantaa maan rakennetta ja ravinnetaloutta sekä edelleen kasvin kasvukuntoa ja kilpailukykyä. Viljelykierrossa tulisi suosia viljelykasvien ohella palko- ja syväjuurisia heinäkasveja.

Ahkera tarkkailu varmistaa tarvittavien torjuntamenetelmien oikea-aikaisen käytön. Tuhoojat tulee tunnistaa ja niiden määrät kasvustossa arvioida ennen torjuntaa. Pienet esiintymät eivät velvoita kasvinsuojelutoimiin, vaan niitä voi kontrolloida suosimalla tuholaisten luontaisten vihollisten toimintaa. Niiden elinoloja voi parantaa suunnittelemalla palstan ympäristö siten, että hyönteisille on runsaasti talvehtimispaikkoja. Myös viljelykierron kasvivalinnoilla parannetaan luontaisten vihollisten esiintymistä. Tuhohyönteisten vihollisia, kuten petopunkkeja, saa ostaa puutarhaliikkeistä. Jos kasvintuhoojien määrä lohkolla nousee edelleen, aloitetaan muut torjuntatoimet.

Luonnontuotteisiin perustuva kasvinsuojelu on varteenotettava menetelmä luomupalstan kasvintuhoojien torjunnassa. Ainekset torjunta-aineiden valmistamiseen löytyvät kotoa siivouskomerosta tai palstan laidalta. Valmistus ei ole vaikeaa, ja erilaisia ohjeita löytyy esimerkiksi Internetistä.

Yleisempiä luonnonmateriaaleista valmistettuja torjunta-aineita ovat mäntysuopaliuos, joka tehoaa pehmeäihoisiin hyönteisiin, peltokortekeite, jota käytetään sienitautien torjuntaan, valkosipulihaude vattukärsäkkään, punkkien ja sienitautien torjuntaan, sekä nokkosliuote, joka sopii laimentamattomana torjunta-aineeksi lehtikirvoille mutta myös lannoitteeksi.

Kaupallisia kasvinsuojeluaineita on kehitetty myös luomuviljelyyn soveltuviksi. Mycostop on sädebakteerin toimintaan perustuva valmiste, jota käytetään vihannes-, mauste- ja koristekasvien taimipoltteen ja kasvihuonekurkun sekä -tomaatin Fusarium-sienitautien torjuntaan. Myös Prestop Mix -valmistetta voi käyttää juuristotautien torjuntaan. Erilaisten hyönteisten torjuntaan soveltuvat esimerkiksi Bioruiskute S, Havu Mäntysuopaliuos, Kevätruiskute, Mycotal, Neko kevätruiskute, Sun 7 E Kevätruiskute, Turex 50 WP ja Vertalec.

Lista luomuviljelyssä sallituista torjunta-aineista käyttökohteineen löytyy Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen internetsivuilta: www.kttk.fi.

Rikkakasvien torjunta luomuviljellyllä palstalla on mekaanisen torjunnan varassa. Kasvien kylvöajankohtaa voi myöhästyttää siten, että itäviä rikkakasveja päästään torjumaan maan uudelleen muokkauksella ennen kylvöä. Kasvukaudella rikkakasveja voi liekittää esimerkiksi sipulirivien välistä. Liekitys ei kuitenkaan sovi herkimmille viljelykasveille. Tehokkain keino rikkakasvien torjuntaan pieniltä aloilta on ahkera kitkeminen ja maan haraus.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja suunnitelmallisuus viljelyssä ovat luonnonmukaisen puutarhan kulmakiviä. Kun puutarhassa eliöiden välinen kilpailu pysyy kovana ja kasvien kierto tiheänä, eivät kasvinsuojeluongelmatkaan pääse kasvamaan hallitsemattomiksi. Suunnitelmallisen luomupuutarhurin konttorissa syntyvät niin viljelykiertosuunnitelma kuin kasvinsuojelustrategiakin, kuokan teroituksen aikataulusta puhumattakaan.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.