Perennan kasvutavasta voit yleensä päätellä miten ja kuinka tehokkaasti se leviää. Maanpäällisiä tai maanalaisia rönsyjä muodostavat leviävät muita nopeammin, joskin runsaasti siementävät lajit voittavat usein nämäkin. Kasvupaikka vaikuttaa myös siihen, kuinka tehokkaasti jokin perenna leviää: hiekkaisessa maassa viihtyvät tuskin villiintyvät savimaalla ja ravinteikkaan kasvualustan suosijat ovat monesti jopa altavastaajina laihassa maassa. Kasvupaikan lisäksi kasvuston tiiviys, valo- olosuhteet, kasvin koko ja vieruskasvit sanelevat sen, tuleeko leviävästä perennasta puutarhan kaunistus vai sitä holtittomasti valloittava vihulainen. 

Maanpäällisillä rönsyillä leviäviä lajeja

Maahumala (Glechoma hederacea) kasvaa nopeasti ja leviää juurtuvilla rönsyillään lähes minne vain.

Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) valtaa helposti monenlaisia paikkoja nurmikosta kivituhkaan.

Pikkutalvio (Vinca minor) leviää varjoisella paikalla, rönsyt juurtuvat nivelkohdista.

Tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum) kasvaa nopeasti ja leviää voimakkaasti niin aurinkoisella kuin varjoisellakin paikalla. 

Juuristolla, maanalaisilla rönsyillä tai maavarrella leviäviä lajeja

Japanintatar (Fallopia japonica) kasvaa alkukesästä muutamassa viikossa massiiviseksi kasvustoksi ja on lähes mahdoton hävittää syvän ja voimakkaan juuriston vuoksi.

Huiskunauhus (Sinecalia tangutica) leviää voimakkaasti maarönsyillä ja sopii vain muiden suurten perennojen seuraan tai taustakasviksi sellaiselle paikalle, jossa se saa levitä vapaasti.

Hopeamaruna (Artemisia ludoviciana) muodostaa perennapenkkiin kauniin hopeaisen kasvuston, kunnes valtaa liikaa alaa ja alkaa dominoida muita kasveja.

Kanadanvuokko (Anemonidium canadense) kukkii kauniisti juhannuksen tienoilla ja valloittaa juurakollaan hyvissä olosuhteissa uusia paikkoja kulovalkean tavoin.

Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) kasvaa ja leviää lähes kaikissa olosuhteissa lukuun ottamatta varjoa ja hapanta maata. On siten lähes mahdoton hävittää.

Keltapeippi (Lamiastrum galeobdolon) muodostaa nopeasti mattomaisen kasvuston sekä maanalaisilla että maanpäällisillä versoillaan.

Punaväriminttu (Monarda didyma) valtaa alaa juurakosta rönsyillen etenkin kosteutta pidättävillä mailla.

Viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’) sopeutuu monenlaisiin oloihin ja leviää erittäin voimakkaasti rönsyilemällä.

Tarha-alpi (Lysimachia punctata) harhautuu nopeasti kukkapenkistä voimakkaan maavartensa avulla, mutta kasvaa kevyellä hiekkamaalla selvästi hillitymmin. 

 


Siperianunikko

Siementämällä leviäviä lajeja

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on hyvin kestävä ja leviää voimakkaasti.

Siperianunikko (Papaver croceum) kukkii pitkään ja on lyhytikäinen, mutta leviää vauhdilla suotuisissa olosuhteissa.

Peurankello (Campanula glomerata) kasvaa luonnonvaraisena rinneniityillä ja valtaa hiekkapitoisessa puutarhassa alaa melko nopeasti sekä siementämällä että maanalaisilla rönsyillä.

Kanadanpiisku (Solidago canadensis) leviää sekä siementämällä että runsaasti versovan maavarren avulla. 

Näin estät leviäviä lajeja valtaamasta puutarhasi

Maanalaisten rönsyjen tai maavarren avulla leviävät lajit kannattaa istuttaa juurimaton tai muun vahvan, mutta vettä läpäisevän kankaan sisään. Ohuista suodatinkankaista vahvat juuret tunkeutuvat ajan mittaan läpi. Jos istutat vain muutaman taimen ja haluat pitää kasvuston todella kompaktina, voit käyttää juurimaton asemasta vaikkapa muoviämpäriä tai saavia, josta leikkaat pohjan pois. Myös vanha kaivonrengas tai rakennustöistä ylijääneet salaojaputket toimivat hyvin.

Maanpäällisten rönsyjen avulla leviäviä perennoja pidät helpoiten kurissa yksinkertaisesti lyhentämällä rönsyjä saksilla tai kitkemällä juurtuneita rönsyjä aina, kun kasvi alkaa levitä liian suurelle alalle.

Ahkerasti siementävien perennojen leviämistä voit ehkäistä leikkaamalla kukinnot ennen siementen muodostumista. 


Juurimatto pitää maarönsyjen tai -varren avulla leviävät lajit aisoissa, mutta on myös tehokas estämään pintajuuristen puiden, kuten koivun, haavan ja poppelin, juurten tunkeutumisen perennapenkkiin.

Älä päästä luontoon

Puutarhakarkulaisia tavataan luonnossamme yhä enemmän. Siksi on tärkeää, että me kotipuutarhurit pidämme niin sanotusti omat lapsemme kurissa. Kitkentäjätteitä ei tule viskata joutomaalle eikä siementäviä perennoja saisi päästää kylväytymään aidan yli. Lisätietoa helposti luontoon leviävistä puutarhakasveista: www.ymparisto.fi/vieraslajit.

 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.