1. Ovatko kaikki nilviäiset tuholaisia?

Eivät suinkaan! Esimerkiksi iso musta, metsässä elävä ukkoetana ei syö puutarhakasveja. Sen sijaan limapintaiset peltoetanat ja ruskeakuoriset lehtokotilot tekevät tuhoja, samoin kuin massapopulaationa elävä suklaanruskea espanjansiruetana eli tappajaetana, joka on lähes kaikkiruokainen.

2. Minkälaista haittaa etanat ja kotilot aiheuttavat puutarhassa, ja milloin niitä on syytä torjua?

Paitsi että ne syövät koriste- ja hyötykasveja, ne myös tahraavat kasveja ulosteillaan ja erittävät likaavaa limaa. Torjunta kannattaa, jos kotiloita löytyy erityisemmin etsimättä useita tai jos ne syövät puutarhan kasveja niin paljon, että siitä on kasveille selvää haittaa.

3. Minkälaista torjuntaa suosittelet kotipuutarhoihin?

Yksinkertaisin keino on yrittää kerätä etanoita ja kotiloita mahdollisimman tarkkaan pois. Työtä helpottaa pyydys, jossa esimerkiksi kostean nurmikkosilpun alla on lehtisalaattia. Etanat kerääntyvät kostean katteen alle, josta ne on helppo poimia. Pyydykset tulee tarkistaa aina aamuisin, sillä nilviäiset häipyvät, kun ilman suhteellinen kosteus laskee.

Kotipuutarhurille sopivat myös Ferramol-etanasyötit sekä biologinen Nemaslug-loismatotorjuntavalmiste. Jälkimmäinen tehoaa vain nuoriin etanoihin – ei siis kotiloihin eikä vanhoihin etanoihin. Ferramol-etanasyötti on rautasulfaattivalmiste, joka sirotellaan etanoiden ja kotiloiden suosimille paikoille. Sitä syötyään etanat kuolevat. Valmiste on muille eliöille vaaraton ja luomuhyväksytty. Mesurol-etanasyötti on niin ikään tehokas, mutta vaatii enemmän taitoa, sillä se voi olla haitallinen myös muille eläimille.

4. Mikä houkuttelee etanat ja kotilot tulemaan pihalle?

Kosteus ja ruoka. Joutomaat ja avo-ojien varret ovat tyypillisiä etanoiden olinpaikkoja. Esimerkiksi lehtokotilo syö mielellään nokkosia ja takiaisia.

5. Miten nilviäiset tulevat puutarhaan? Käyttävätkö ne tiettyjä reittejä?

Ne tulevat lähialueilta ja taimien tai muiden tarvikkeiden mukana. Esimerkiksi mullan mukana niiden munia saattaa siirtyä puutarhaan. Täysikasvuinen lehtokotilo voi liikkua yön aikana 5-15 metriä. Siruetana kulkee muutamia metrejä, aina myötätuuleen.

6. Miten ja kuinka nopeasti nilviäiset lisääntyvät?

Etanat ja kotilot munivat munia, joista toukat kuoriutuvat viikossa. Toukat ovat melko nopeasti sukukypsiä, ja kesän aikana ehtii syntyä useita sukupolvia. Otollisissa oloissa voi alkukesän muutamasta nilviäisestä kehittyä loppukesäksi jo tuhansia yksilöitä.

7. Kannattaako nilviäisten valtaamalta pihalta siirtää kasveja muualle?

Sitä on syytä välttää, sillä samalla voi huomaamattaan siirtää puutarhaansa melkoisen riesan. Jos on epävarma nilviäisten esiintymästä, kannattaa siirrettävien kasvien juuret pestä puhtaiksi mullasta. Vaaleat munat on helppo tunnistaa, sillä ne ovat halkaisijaltaan muutaman millin kokoisia ja muistuttavat hiukan kalan mätimunia.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.