Teksti Jorma Kuittinen
Kuvat Jorma Kuittinen ja Antti Kähönen

Varttaminen, ymppäys tai jalostus on tuhansia vuosia vanha tapa saada puu tuottamaan parempia hedelmiä kuin kitkerähedelmäinen tai vaikka huonosti pakkasta kestävä laji, jota sanotaan perusrungoksi. Samaan puuhun voidaan saada monta eri lajiketta – perheomenapuu on meillä tunnetuin – mutta myös puun muotoa voidaan muuttaa vaikka tekemällä tavallisesta pihlajasta riippapuu. Nuoreen pihlajanvesaan voidaan varttaa myös mustamarja-aronian, tuomipihlajan tai makeapihlajan oksia, joiden kaikkien marjat ovat syötäviä.

 
 
 
 
Varttamiseen tarvitaan mattoveitsi ja maalarinteippiä
Tavallisesti suositellaan käyttämään hienoa ja kallista jalostusveistä ja jalostusvahaa tai erikoisteippiä, mutta joka taloudesta löytynee maalarinteippiä ja mattoveitsi. Jalostusoksia voit saada naapureilta, taimistoista tai taimimyymälöistä, joissa tehdään usein nuorille puille istutusleikkauksia eli lyhennetään nuoria oksia.

Jaloverson onkin oltava edellisen vuoden kasvua, joten nuorista puista saa hyviä oksia. Vanhoissa puissa vuosikasvu on lyhyttä, ja niissä on kukkasilmuja, mikä on varttamisen kannalta huono asia. Oksia voi ottaa myös ennen silmujen puhkeamista huhti-toukokuussa suoraan halutun lajin puusta, vaikka usein suositellaan oksien ottamista alkutalvesta ja säilyttämistä kellarissa tai lumihangessa.

 
Harjoittele viiltoa
Suoran viillon tekemistä kannattaa ensin harjoitella millä tahansa puulla, varsinkin jos jaloversoja on vähän. Onnistut parhaiten, jos perusrunko ja jalo-oksa ovat suunnilleen samanvahvuisia, mutta tärkeintä on saada ainakin yhdeltä puolelta kuoripinnat mahdollisimman pitkälti aivan vastakkain. Viillon pituudeksi riittää yleensä noin viisi senttiä, mutta riippapihlajalla silmujen väli on pitkä ja oksaan pitäisi saada mieluiten kaksikin silmua, jolloin viiltokin voi olla pidempi.

Teippausvaiheessa saatat tarvita avustajaa. Paina sormillasi versoja yhteen ja anna avustajan kiertää tiukasti teippiä päälle. Tosin onnistut yksinkin, varsinkin jos katkot etukäteen sopivia pätkiä ja painat ne vaikka peukaloon tai oksaan kiinni: siitä ne on helppo ottaa. Myös verson pää on hyvä peittää teipin pätkällä.

Jos perusrunko on kovin paksu, voit käyttää kiilaymppäystä. Halkaise silloin perusrunko puukolla ja tunge rakoon kiilan muotoinen jaloverso. Teippaa myös katkaistun oksan pää – maalarinteippiä on onneksi helppo muotoilla.

 
Uusi kasvu näkyy pian
Jos varttaminen onnistuu, liitetystä jalo-oksasta alkaa melko pian näkyä uutta kasvua. Jatkossa sitä hoidetaan niin kuin muitakin puita, tarpeen mukaan leikaten ja kasvua ohjaten. Teippiä ei tarvitse välttämättä poistaa, sillä maalarinteippi maatuu sopivasti, ja voit halutessasi viiltää sen poikki, kun näet, että verso on liittynyt oksaan.

Itse olen varttanut omenapuita, luumuja, pihlajia, riippapuiksi omenoita, pihlajia, saarnia, jalavia ja viimeksi unkarinsyreeniin kolmea eri väriä jalosyreenejä. Varttaminen on mielenkiintoinen ja hyödyllinen taito vaikka pienessä pihassa. Monet hedelmälajit tarvitsevat toisia lajikkeita pölyttäjiksi. Hienon makuiseen keltaluumuun voi tällöin varttaa vaikka yleisen punaluumun oksia sadon varmistamiseksi.

Ei kannata masentua, jos varttaminen ei heti onnistu, sillä epäonnistuneen oksan voi leikata pois ja kokeilla seuraavana keväänä uudestaan. Vanhassa puussa sopivia oksia riittää.

1. Viiltoa tehdään.
Viiltoa tehdään

2. Jalostusoksa ja perusrunko puristetaan yhteen ja teipataan.
Jalostusoksa ja perusrunko puristetaan yhteen ja teipataan

3. Kiilaymppäystä varten oksa halkaistaan ja rakoa pidetään auki kiilaksi leikattua jalostusoksaa varten.
Kiilaymppäystä varten oksa halkaistaan ja rakoa pidetään auki kiilaksi leikattua jalostusoksaa varten

4. Lopuksi teipataan tarkasti myös katkaistu ja halkaistu oksanpää.
Lopuksi teipataan tarkasti myös katkaistu ja halkaistu oksanpää

Lisätietoa:
Lisää tietoa ja ohjeita löydät myös Internetistä hakusanalla grafting
Arborator, www.puutarhaneuvonta.com
Helsingin yliopiston metsäekologian laitos,
honeybee.helsinki.fi/-mmeko/
Puutarhaliitto,
www.puutarhaliitto.fi
Viherympäristöliitto,
www.vyl.fi