Muistan kuinka pienenä tyttönä soitin aina Anu-nimiselle ystävälleni ja kerroin haluavani leikkiä hänen kanssaan. Mutta minä aina soittaessani sanoin Anulle, että: YHDELLÄ EHDOLLA OON SUN KAA; JOS OTETAAN TEILTÄ PORKKANOITA. Siis minä aina ystävää pyysin leikkiin mun kaa ja samalla panin ehdon… 🙂 Huippua 🙂

Mutta aina minä herkullisen porkkanan sain kun sitten menin ystäväni kotiin, ja se porkkana putsattiin vain hieraisemalla nurmikon pintaan näin saaden suurin osa mullasta pois. Ei vain sellainen näytä vetelevän tänä päivänä. Porkkana kun pitää vähintään pestä hanan alla tai sit ihan kuoria..

Paljon on hommat muuttuneet 15:ssä vuodessa. Mutta Anun kanssa yhä muistellaan kaiholla.. ”OI NIITÄ AIKOJA”… 🙂