Puulämmitys ja puukattilan valinta

Lämmitys

Puulla lämmitettävät kattilat jaetaan polttoteknisesti alapaloisiin, yläpaloisiin ja käänteispaloisiin kattiloihin. Puukattilat liitetään aina varaavaan energiavaraajaan. Puukattilan teho ja varaajan koko määräytyvät käyttökohteen perusteella.

Puulämmityksessä käytettävä puu (halko, klapi) on kotimainen, edullinen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen energianlähde. Käytettävän puun tulisi olla ns. ylivuotista, eli kosteudeltaan alle25 % (vasta kaadettu puu on kosteudeltaan n. 50 %). Liian kosteanpuun käyttö lisää puulämmityskattilan puhdistustarvetta, alentaa kattilan hyötysuhdetta ja lisää siten puunkulutusta.

Lämmitykseen käytettävän puun kosteuden lisäksi tulee huomioida käytettävän puun lämpöarvo. Lämpöarvoltaan parasta puuta lämmitykseen on koivu. Myös muut Suomen yleiset puulajit (mänty, kuusi, leppä ja haapa) soveltuvat hyvin puulämmitykseen.

Sopivan kokoisen kattilan ja varaajan valinnassa kannattaa luottaa ammattilaiseen

Puulla lämmittäminen on jaksottaista lämmittämistä: lämmityskattilaa lämmitetään määräajoin ja aikaansaatu lämpö varastoidaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan.

Kun olet hankkimassa puukattilaa ja puulämmitysjärjestelmää, kannattaa kiinnittää huomiota kattilan tehoon ja varaajan kokoon. Kattilan teho tarkoittaa lämpökattilana kykyä tuottaa lämpöä ja varaajan koko puolestaan lämmönvaraamiskykyä.

Jos pientalo on hyvin eristetty, siinä on vuodessa keskimäärin 1 viikko, jolloin lämmitysjärjestelmältä vaaditaan huipputehoa. Parin viikon aikana lämmitystehosta tarvitaan noin puolet. Kun kesäkuukausien pääosin lämmittämätön jakso lasketaan pois, selvitään noin 2/3 vuodesta alle puolella talon lämmitystehosta.

Talon lämmitysjärjestelmä on kuitenkin mitoitettava niin, että huippulämpöteho pystytään tuottamaan.

Oikea mitoitus selviää puulämmittämisen asiantuntijaliikkeen kanssa käydyissä keskusteluissa / tarvekartoituksessa.

Eri puukattilatyyppien erot

Alapalokattila:

  • iso varastopesä
  • yhdellä latauksella pitkähkö paloaika
  • pieni lämmitystyön tarve
  • pienet savukaasuhäviöt, hyvä hyötysuhde
  • puhdas palaminen

Esimerkki alapalokattilasta: Ariterm 35

 


Yläpalokattila – helppokäyttöinen ns. jokamiehen puukattila:

  • pienikokoinen, sopii ahtaisiin rakenteisiin
  • helppokäyttöinen, kaikki luukut yleensä edessä
  • sopii hyvin esim. täydentämään varaavaa sähkölämmitystä

Esimerkki yläpalokattilasta: Arimax 240

 


Käänteispalokattila:

  • helppo käytettävyys, kaikki luukut kattilan edessä
  • puhdas palaminen, sopii myos taajamakäyttöön
  • korkea hyötusuhde
  • hyötysuhde on yleensä korkeampi kuin perinteisten puukattiloiden

Esimerkki käänteispalokattilasta: Jäspi Econature 40

Varaajakoko määrittää, kuinka usein lämmitetään

Varaajan koko määräytyy lämmitettävän kohteen ja käytettävän puukattilan perusteella. Varaaja vähentää lämmitykseen liittyvää työtä ja parantaa lämmitysjärjestelmän energiataloudellisuutta. Varaajaan voidaan usein liittää myös lämpöpumppulämmitys, aurinkolämpö tai sähkölämmitys tuki- tai rinnakkaislämmitysratkaisuiksi.

 

Lähteet ja lisätietoja:

www.ariterm.fi
www.jaspi.fi
www.nuohoojat.fi / Pätkittäin puulämmityksestä -opas


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

puukattila puukattilalämmitys puulämmitys

Ei liitettyjä avainsanoja.