Uusi ohje homevaurioituneiden rakenteiden puhdistamiseen

Talo

Näin puhdistat homevaurioituneen rakennusmateriaalin rakenteista, joita ei voida poistaa. Lue rakennusterveysasiantuntijan laatimat ohjeet.

Rakennusterveysasiantuntija Petri Hartikainen Sisäilmatalo Kärki Oy:stä on laatinut rakennusterveysasiantuntijaopintoihinsa liittyvänä lopputyönään homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohjeen rakenteille, joita ei voida poistaa.

Ohjeen valmistelussa on ollut mukana valtakunnallisesti vaikuttava joukko alan ammattilaisia. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot on julkaissut lopputyön virallisena ohjeena.

Homevaurioiden yhteydessä paras korjaustapa on poistaa vaurioituneet rakennusmateriaalit ja korvata ne uusilla. Vaurioituneiden materiaalien poistaminen on kuitenkin vaikeaa esimerkiksi silloin, kun kyseessä ovat kantavat rakenteet. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi saattaa jäädä rakenteiden puhdistaminen.

”Tutkimustietoa tai käytännön ohjeita tällaisten materiaalien puhdistamiseen on ollut saatavilla niukasti”, kertoo rakennusterveysasiantuntija Petri Hartikainen ohjeen laatimiseen johtaneista taustoista. Käytännönläheinen ohje on tarkoitettu erityisesti korjaustöiden suunnittelijoille sekä työnjohdolle.

Oppaassa käsitellään puhdistustoimia sisäilman laatuun liittyvien homevauriokorjausten kannalta. Hartikainen kuitenkin huomauttaa, että homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistaminen ei ole koskaan muista tarvittavista toimenpiteistä irrallinen osasuoritus: ”Korjaustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot ymmärtävät homevaurioiden korjaukseen liittyvät erityispiirteet”.

Ohjeelle on tarvetta, sillä homevaurioiden puhdistuskäytännöt korjaushankkeissa ovat sekavia

Sisäilmatalon toimitusjohtaja, rakennusterveysasiantuntija Jukka-Pekka Kärki osallistui ohjeen laadintaan aktiivisesti ja toivoo ohjeen tavoittavan alan toimijat laajasti: ”Ohjeelle on tarvetta, sillä puhdistuskäytännöt korjaushankkeissa ovat nykyisellään sekavia. Kaikilla toimijoilla on menetelmistä omat mielipiteensä, jotka eivät useinkaan perustu tutkittuun tietoon. Seurauksena voi pahimmillaan olla, että homekasvusto ei puhdistuksen jälkeen häviä, vaan lisääntyy entisestään”.

Myös ohjeen laatija Petri Hartikainen toivoo oppaan tavoittavan käytännön toimijat ja muistuttaa vielä samalla: ”Mikrobien ominaisuudet, kuten myrkyllisyys ja allergisoivuus, on korjaussuunnittelijan aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Sen pohjalta suunnittelija päättää mitä rakennusosia vaihdetaan, mitä puhdistetaan ja mitä voidaan korjata esim. ilmatiiveyttä parantamalla. Mikäli mikrobiologian osaamista ei ole riittävästi itsellä, tulee arvion tekemiseen käyttää erillistä asiantuntijaa”.

Ohje on vapaasti ladattavissa Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden Talkoissa nikkaroitua -sivustolta

 

Lisätietoja: Sisäilmatalo Kärki


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

homevaurio homevaurioiden korjaus sisäilman laatu

Ei liitettyjä avainsanoja.