Asuntomurtojen lisääntyminen näkyy hälytysjärjestelmien markkinoilla: kodin murtosuojauksen varmistaa nyt tekniikka. Taloautomaation keinoin voidaan rakentaa myös palo-, vesi-, kaasu- ja sähkökatkosvahinkojen hälytysjärjestelmä sekä lämmityksen ohjaus ja valvonta.

Valmistajien arvioiden mukaan jo useammassa kymmenessä tuhannessa pientalossa on hälytyskeskukseen kytketty kodinturvajärjestelmä, ja asukkaalle itselleen hälytysviestin lähettäviä järjestelmiä on moninkertaisesti. Omakotitalojen kameravalvonta on vielä aika harvinaista: niitä liitetään lähinnä porttien- ja ovenavausjärjestelmiin tai usein tyhjinä olevien kakkosasuntojen valvontalaitteistoon.

Langaton vai langallinen? Hälytysjärjestelmät ovat joko langattomia, jotka joskus voi asentaa myös itse, tai langallisia, jolloin aina tarvitaan asennusliike asentamaan ja joiden kokonaishintaan on siis lisättävä myös asennustyön osuus. Langallinen järjestelmä on helpoin asentaa esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä. Järjestelmien osat kommunikoivat koteihin jo vakiovarusteena kuuluvan tietotekniikan – kännykän ja pc:n – avulla gsm/gprs- ja laajakaistaverkkoja hyödyntäen, muina varusteina ovat käyttönäppäimistöt, lukko-ohjaimet ja kaukosäätimet.

Laitteet voi ostaa itselleen tai vuokrata, hälytyksen ohjata joko omaan puhelimeensa tai vartiointiliikkeen ylläpitämään hälytyskeskukseen. Markkinoilla on monenlaisia palvelusopimuksia, joiden sisällöt vaihtelevat valintojen mukaan. Esimerkiksi kuukausimaksua vastaan vuokrattavien laitteiden sopimukseen voi sisällyttää vartiointipalvelun hälytysajoineen sekä myös laitehuollon, omaksi ostettaviin laitteisiin tilata maksullisen hälytysvalvontapalvelun.

Kokonaishinta muodostuu sen mukaan, minkälaisia toimintoja ja ilmaisimia hälytysjärjestelmään valitaan ja kuka vastaa valvonnasta. Itsevalvottavan perusjärjestelmän saa muutamalla sadalla eurolla, järjestelmää laajentavia lisätunnistimia muutamilla kympeillä. Hälytyskeskusten valvontapalvelujen kuukausimaksut liikkuvat 20-40 euron tuntumassa. Laajimmillaan hälytysjärjestelmään ja talotekniikkaan saa uppoamaan monikymmenkertaisia summia.

Markkinoilla on myös valmiiksi ohjelmoituja peruspaketteja, mutta yleensä hälytysjärjestelmä vaatii ainakin jonkin verran kohdekohtaista säätämistä. Valmispaketin ostajan kannattaa varmistaa, että järjestelmää voi tarvittaessa laajentaa. Jokainen omakotitalo on myös erilainen, ja siksi hälytysjärjestelmät tuntevan ammattilaisen käynti paikan päällä on yleensä tarpeen.

Vaivatonta turvaa. Hälytyskeskuksiin kytkettyjen järjestelmien etuna on huolettomuus: joku valvoo rakennusta joka päivä kellon ympäri, riippumatta siitä missä asukkaat itse ovat. Kattavimpien turvavalvontapalvelujen ideana on, että asukkaan tehtäväksi jää lähinnä vain järjestelmän kytkeminen päälle kotoa lähtiessään ja aktivoinnin purkaminen kotiin saapuessaan. Yöksi kodin ulko-ovet ja ikkunat voi saada suojatuksi siten, että sisällä liikkuminen ei laukaise hälytystä. Myös pienten kotieläinten liikkuminen talossa voidaan huomioida järjestelmää rakennettaessa.

Arkista käyttömukavuutta. Turvallisuuden lisäksi taloautomaatio tuo omakotiasujalle pieniä, arkipäivää helpottavia mukavuuksia. Esimerkiksi kodin lämpötilaa voi seurata ja säädellä ”etänä” kännykän tai pc:n kautta ja kiukaan voi kännykkäkäskyllä komentaa lämpiämään jo kotimatkalla. Järjestelmät toimivat myös henkilöturvana, kun niihin liitetään tarvittavat laitteet, esimerkiksi turvaranneke sos-painikkeineen.