Matti Meikäläinen ajattelee yleensä ikkunaa vain seinässä olevan aukon täytteenä, josta tulee valoa sisälle. Tietoisuus nykyaikaisten ikkunoiden kaikesta tekniikasta ja toiminnoista ei ole yhtä suuri kuin monella muulla rakentamisen ja remontoimisen osa-alueella.

Ennen ikkunaostoksille lähtemistä kannattaa selvittää, miten tuotteiden vaatimukset ja ominaisuudet ovat kehittyneet. Ikkunat eivät ole pelkästään talon esteettinen yksityiskohta, vaan ennen kaikkea olennainen osa rakennuksen energiataloutta. Kun oman kodin ulkonäkö päivittyy uusien ikkunoiden myötä, myös energialaskut pienenevät. Oikein valituilla ikkunoilla pystytään myös vaikuttamaan sisäilman terveellisyyteen.

Pihla Hybridi, komposiittirakenteinen matalaenergiaikkuna Suomessa.
Pihla Hybridi on ensimmäinen komposiittirakenteinen matalaenergiaikkuna Suomessa. Nelilasisen ikkunan komposiittimateriaalin lämmöneristävyys on 400-kertainen verrattuna ulkopuitteissa tyypillisesti käytettävään alumiiniin.

Nykyaikaisissa ikkunoissa on runsaasti pieniä ja isompiakin toiminnallisia yksityiskohtia, jotka tekevät jokapäiväisestä käytöstä mukavampaa. Erot vaikkapa 30 vuoden takaisiin ratkaisuihin ovat merkittävät.

Merkittävimmät muutokset liittyvät valmistusmateriaaleihin. Alumiini on ikkunan ulkopinnoilla korvannut puun. Kokonaan puusta valmistetut ikkunat eivät ole tulleet Suomessa takaisin muotiin, vaikka esimerkiksi Ruotsissa puuikkunat ovat perinnerakentamisen suosion myötä edelleen voimissaan.


Fenestra Polaris on vastaus ikkunoiden kovimpiin lämmöneristysvaatimuksiin. Ikkunan saa tuloilmarakenteella, automaattisella SunSeal-rullakaihtimella tai auringonsuojalasilla varustettuna.

Alumiinisen ulkopinnan tärkeimmät edut ovat sen huoltovapaus ja säänkesto. Puulla ikkunan karmissa ja sisäpuitteessa on puolestaan tiettyjä lämpöteknisiä etuja, sillä puu on eristävämpi materiaali kuin alumiini.

2000-luvun aikana energiataloudellisuus ja uudet asetukset ovat ohjanneet ikkunateknologista kehitystä. Energiapihiyden osalta lasiteknologia on avainasemassa. Vuosituhannen alun ikkunoiden u-arvovaatimukset (mitä pienempi luku sen parempi lämmöneristävyys) olivat tyypillisesti luokkaa 1,4 W/m²K. Se saavutettiin kolmilasiseen ikkunaan lisättävällä yhdellä lämpösäteilyä takaisin huonetilaan heijastavalla selektiivilasilla. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2010 alusta alkaen, yleinen vaatimus ikkunan u-arvolle on jo 1,0 W/m²K! Siis todellinen harppaus energiansäästössä. Siihen päästiin, kun ikkunarakenteita tiivistettiin ja eristyslasiin lisättiin ilman sijaan lämpöä paremmin eristävä argonkaasu.

Nyt parhaiden ikkunoiden u-arvot ovat jopa alle 0,6. Nämä alhaisimmat u-arvot saavutetaan ikkunoilla, joissa ikkunan karmi- ja puiterakenteeseen tehdään erillinen lämpökatkos, jossa eristeosalla estetään niin sanotun kylmäsillan syntyminen. Kun ikkunan u-arvo on erittäin matala, sen rakenteen läpi karkaa enää hyvin vähän lämpöä. Tämä lämpö ei tietyissä olosuhteissa riitä ylläpitämään uloimman lasin ulkopintaa kirkkaana. Uloin lasipinta saattaa hetkeksi huurtua. Ilmiö muistuttaa auton huurtunutta tuulilasia. Lasiteknologia on tuonut tähän ilmiöön ratkaisun.

Ohjeidenmukainen asennus takaa ikkunan laadun

Nykyaikaiset ikkunat ovat periaatteessa itse asennettavissa, mutta työ ei kuulu niihin yksinkertaisimpiin. Ilman mitään aikaisempaa kokemusta ei asennustyötä kannata itse aloittaa, opastaa Pasi Peltola Fenestrasta. Asennus tulee aina tehdä valmistajan ohjeiden mukaan.

Jos kuitenkin päätät asentaa ikkunat omin voimin, varmista ensimmäisenä että sinulla on oikeat asennusohjeet ja materiaalit. Tarkasta, että ikkuna-aukoissa on kunnon runko, johon uuden ikkunan voi tukevasti asentaa. Ennen asennusta tulee tarkistaa, että seinät kestävät uusien, mahdollisesti paljonkin aikaisempaa painavampien ikkunoiden taakan. Myös liittymärakenteiden eristämis- ja tiivistämistapa on, yllätysten välttämiseksi, syytä suunnitella ennen asennusta.

Vinkki!

Valittaessa uusia ikkunoita kannattaa miettiä ilmansuuntia. Pohjois-itäilmansuunnan seinille valittavissa ikkunoissa panostetaan matalaan u-arvoon, jolloin ikkunan lämmöneristävyys on mahdollisimman hyvä. Etelä-länsisuunnassa on lisäksi kiinnitettävä huomiota etenkin suurten ikkunapintojen auringonsuojaukseen. Hyvällä auringonsuojauksella voidaan vähentää sisätilojen kuumenemista kesähelteillä. Auringonsuojaus voidaan toteuttaa valitsemalla tarkoitukseen sopiva, pienen aurinkoenergialäpäisyn omaava lasi. Fenestran Superlasi on tähän tarkoitukseen hyvin sopiva, kirkas auringonsuojalasi.