Tutkimus: suomalaisille koti on lepopaikka, ei statussymboli

Talo

Suomalaisten suhtautuminen kotiinsa on rentoa. Läntisissä naapurimaissa asunnon merkitys statussymbolina on paljon suurempi kuin Suomessa, kertoo tuore pohjoismainen kysely.

”Trenditutkimuksen mukaan suomalaisille koti on ensisijaisesti lepopaikka, ei edustustila. Läntisissä naapurimaissa asunnon merkitys statussymbolina on paljon suurempi kuin Suomessa”, ikkuna- ja ovivalmistaja Tiivituote Oy:n toimitusjohtaja Markku Uotinen sanoo.

  • Suomalaisille koti on tärkeämpi kuin muiden Pohjoismaiden kuluttajille. Suomalaisista 51 % sanoo kotinsa olevan erittäin tärkeä.
  • Norjalaisista 59 % ajattelee, että kaunis koti tekee vaikutuksen muihin ihmisiin, kun muualla pohjolassa prosenttiluku on 46.

Tutkimukseen haastateltiin vuonna 2014 yli 2600 kodinomistajaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

Naapurimaihin verrattuna remontti-innostus on Suomessa laimeaa

Uotinen kertoo suomalaisten kiinnittävän entistä enemmän huomiota esimerkiksi ikkunoiden ulkonäköön, mutta siltikään suomalaisilla ei näytä olevan tarvetta näyttää muille, että heillä on maailman hienoin koti – kunhan he vain ovat itse tyytyväisiä kotiinsa.

Trenditutkimuksen mukaan erityisesti Norjassa kodilla on vahva statussymbolin merkitys. Lähes 60 % norjalaisista uskoo hienon kodin tekevän vaikutuksen ihmisiin, kun vastaava luku muissa Pohjoismaissa on vain 46 %. Myös ruotsalaiset haluavat kotinsa olevan myös uusi ja siisti; he innostuvatkin laajan remontin tekemisestä paljon muiden Pohjoismaiden kuluttajia enemmän.

Remontointi lisääntyy – syynä energiansäästövaatimusten kiristyminen ja vanhojen talojen kasvava remonttitarve


Kodin remontointikohteista ikkunoiden uusimista pidetään toteutuskustannuksiin nähden eniten talon arvoa parantavana hankkeena.

Tutkimuksen mukaan kodista on kuitenkin tullut tapa ilmaista itseämme. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikkein innokkaimpia remontintekijöitä ovat kuluttajat, jotka pitävät kotiaan oman identiteettinsä osana.

Remontoinnin ja remonttipalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan yhä, sillä kun koti nähdään oman identiteetin ja sosiaalisen statuksen ilmentymänä, kuluttajat haluavat luoda unelmiensa kodin ja tehdä siihen muutoksia yhä useammin.

Toinen merkittävä remontointia lisäävä tekijä on energiansäästövaatimusten kiristyminen kaikissa Pohjoismaissa ja vanhojen talojen kasvava remonttitarve.

  • Kodin remontointikohteista ikkunoiden uusimista pidetään toteutuskustannuksiin nähden eniten talon arvoa parantavana hankkeena.

”Kuluttajien vastausten mukaan ainakin kolmasosassa taloissa ovet ja ikkunat ovat yli 20 vuotta vanhoja. Vaikka rakennusten saneeraukset ovat kasvussa, korjausvelka kasvaa koko ajan: ikkunoita ei vaihdeta sitä tahtia kuin niitä lahoaa”, Uotinen sanoo.

Tiivin trenditutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Kairos Future. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehtyjen yli 2600 kodinomistajan haastattelujen lisäksi trendiraporttia varten tehtiin koostetutkimus kustakin markkina-alueesta, käytettiin hyväksi Kairoksen trenditietokantaa sekä tehtiin Ruotsin ja Tanskan rakennusalan ammattilaisten parissa etnografinen tutkimus.

 


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

energiaremontti ikkunaremontti remontointi

Ei liitettyjä avainsanoja.