Heti keväällä katse katolle!

Talo

Katto on ehkä talon tärkein osa. Ilman kunnollista kattoa talosta ei tule pitkäikäistä. Siksi kattoakin pitää tarkastaa ja tarvittaessa huoltaa.

Rakennusten katot altistuvat monenlaiselle rasitukselle. Auringon ultraviolettisäteily, vesi ja ilman epäpuhtaudet ja saasteet rasittavat kattoja. Kovimmalle joutuvat ne katon osat, joista epäpuhtaudet eivät huuhtoudu kunnolla pois sadeveden mukana.

Etenkin syksy ja talvi ovat katolle ja kattorakenteille kovaa aikaa. Siksi pientalon kevään ja alkukesän toimiin kuuluu katon ja kattovarusteiden kunnon tarkistus. Talven vauriot on hyvä korjata heti. Katon ja sen varusteiden tarkastus ei ole koskaan läpihuutojuttu. Työssä on monia vaiheita, jotka riippuvat kattomateriaalista.

Ensin luodaan kattoon yleissilmäys kiertämällä talo pariin kertaan ja tarkkaillaan räystäslautojen, vesikourujen ja syöksytorvien kuntoa. Vähän kauempaa saadaan yleiskuva katteen pinnasta, lähempää nähdään räystään alle ja tutkitaan syöksytorvet. Pane merkille myös linnut ja oravat, joita ei pitäisi päästää pesiytymään katon rakenteisiin.

Erityisen huolellisesti tutkitaan räystäät. Kiikari tai kamera on siinä hommassa hyvä apuväline. Jos räystäässä on värimuutoksia tai homeisia alueita, kannattaa kyseinen kohta tarkastaa lähemmin.

Seuraavana on vuorossa ullakko, jos sellainen talossa on. Tarkasta vesikaton alapinta ja mahdollisen välikatteen kunto. Vanhemmissa taloissahan ei ole välikatetta, mutta uusissa taloissa vedenpitävä välikate on.

Jos välikatteen päällä tai yläpohjan eristeiden päällä on kosteutta tai peräti vettä, pitää sen paikka määritellä niin, että paikan löytää katon ulkopuolelta. Mitta sekä kynä ja paperi ovat tässä käytännön geometriassa tarpeen. Lähellä olevat hormit ja piiput helpottavat paikannusta.

Vesi on niin ovela aine, että se ei välttämättä tule sisään juuri kattopinnan vuotokohdasta. Siksi veden tuloreitti kannattaa koettaa selvittää jo ullakolla.

 

Tyypillinen esimerkki tiilikatosta, jossa runsaasti erilaisia hankalia kulmia. Ne kannattaa tarkastaa kunnolla. Katolla liikuttaessa pitää aina ajatella turvallisuutta. Kunnon valjaat ja naru kunnolla kiinni.

Ylös katolle, mutta turvallisesti.

Kolmannessa vaiheessa noustaan vesikatolle, mikäli se on mahdollista. Jos tunnet itsesi vähänkään epävarmaksi, pysy maan pinnalla ja jätä katon ulkotarkastus ammattilaiselle. Jos nouset katolle, kiinnitä joka vaiheessa huomiota ennen kaikkea turvallisuuteen.

Katolla liikuttaessa pehmeät tossut ovat hyvät jalkineet. Märällä kelillä ei pidä liikkua peltikatolla. Kuumalla säällä ja paahtavassa auringonpaisteessa pitää välttää taas huopakatolla liikkumista.

Ensin tarkastellaan katon yleiskuntoa silmämääräisesti. Poikkeavat seikat pannaan merkille ja tutkitaan ne myöhemmin tarkemmin. Tällaisia poikkeamia ovat esimerkiksi värimuutos, tiilikaton siirtynyt tiili, huopakaton kohouma tai pieni repeämä tai ruuveilla kiinnitetystä peltikatosta irronnut ruuvi. Kamera on hyvä muistikirja.

Jos katto on kuiva, se kertoo, että vesi pääsee juoksemaan vapaasti pois katolta. Tämän jälkeen tutkitaan erityistä huomiota vaativat kohdat, kuten läpivientien juuret, piippu, piipunhattu ja sen kiinnitys, ilmastointihormit, antenniputket ja kattoikkunat. Tarkista erityisen huolellisesti kaikki kulmapaikat.

 

Piipun yläpuoli kerää helposti roskia ja vettä, olipa katemateriaali mikä tahansa. Piipun juuri on tällaisessa ratkaisussa erityisen tärkeä puhdistaa. Jos tänne rakoon kerääntyy lehtiä ja muita roskia, jää kosteus helposti muhimaan.

Jos talossa on muurattu monen hormin piippu, voi samalla vilkaista, että hormit ovat puhtaat eikä niihin ole pesiytynyt lintuja.

Kattoturvatuotteet, kuten lumiesteet, lapetikkaat ja kattosillat, on tarkastettava erityisen huolellisesti. Sama koskee seinätikkaita ja niiden kiinnityksiä. Kokeile kiinnikkeiden tukevuutta ja tarkista kiinnityskohtien tiiviys.

Tarkka talonomistaja uusii kierroksen, ennen kuin syksyn sateet alkavat.

Tässä on hyvä esimerkki huonosta maalipinnasta. Se kannattaa korjata viimeistään alkukesästä. Lumiesteiden kiinnitys kannattaa tarkastaa ja myös se, ettei kiinnityksiin keräänny roskaa.

 

Vanhan kattohuovan kiinnitys on hyvä tarkastaa ja lisätä tarvittaessa nauloja. Tähän tarvitaan uudet naulat uusiin paikkoihin. Ehkä myös aluspuu pitää vaihtaa ensin uuteen.

Joka materiaali on erilainen.

Konesaumatussa peltikatossa ei ole paljonkaan tarkastettavaa. Katsotaan vain, että vesi pääsee juoksemaan vapaasti eikä mihinkään ole muodostunut roskakasoja. Maalipinnan kunto arvioidaan keväisin, sillä korjausmaalaus on parasta tehdä viimeistään alkukesästä. Ruosteiset kohdat tarvitsevat paikkamaalia.

Naulatusta tai ruuvatusta peltikatteesta tarkastetaan naulojen ja ruuvien tilanne ja tiivisteet. Löystyneet ruuvit kiristetään, tiivisteet uusitaan tarvittaessa.

Tiili- ja betonitiilikatoista tarkastetaan tiilien kunto ja se, että ne ovat talven jäljiltä paikallaan. Erityisen tärkeätä on tarkastaa katon harja ja räystäslinjojen reunimmaiset tiilet, samoin sisäkulmat. Nosta jokin tiili ja katso, ovatko puurakenteet kuivat ja terveet. Kostea puu on varoitusmerkki: katto ei toimi niin kuin sen pitäisi.

Harja joutuu kovalle rasitukselle.

Tarkista, että kaikki tiilet ja mahdolliset pellit ovat oikeissa asennoissa. Jos jokin tiili on liikkunut tai vaurioitunut, tarkista aluskatteen kunto.

Huopakaton tarkastuskohteita ovat liimaukset ja naulaukset sekä huovan viat, kuten halkeamat, pussit ja rypyt. Kriittisiä kohtia ovat etenkin läpiviennit ja saumakohdat. Jos huopakatto on naulattu, tarkista, että naulat ovat kunnolla paikoillaan.

Roskat ja sammaleet pois.

Tarkastuksen jälkeen on vuorossa puhdistus. Roskat ja lehdet poistetaan harjaamalla, sammalet ja jäkälät katemateriaalin valmistajan ohjeitten mukaisesti.

Peltikaton voi pestä laimealla pesuaineliuoksella ja vedellä.

Katto räystäskouruineen ja syöksytorvineen on osa talon sadevesijärjestelmää, jonka tehtävä on poistaa vesi perustusten luota. Kouruista ei ole hyötyä, ellei vesi kulje niissä. Siksi ne pitää puhdistaa pari kertaa vuodessa.

Jos räystäisiin ei pääse helposti tikkailla, kourut voi puhdistaa katolta käsin. Samalla voi tarkastaa räystäiden kunnon. Saatavana on myös teleskooppivarteen kiinnitettäviä kouruharjoja, joiden avulla pientalon räystäskourut voi puhdistaa maasta käsin.

Räystäskourusta poistetaan ensin isoimmat roskat. Koko talven rännissä ollut märkä moska on viisainta kerätä ämpäriin eikä heittää pihakiveystä likaamaan. Sitten kouru ja syöksytorvi huuhdellaan vedellä ja puhdistetaan tarvittaessa harjalla. Vesi paljastaa, onko kouru tiivis ja kaato riittävä. Kaatoa voi yrittää parantaa kannakkeita hiukan taivuttamalla. Jos se ei riitä, kaadon korjaaminen vaatii ehkä kourujen ja kannakkeiden irrottamisen.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.