ANNA-MARIA WASENIUS
Auringon ja tuulen avulla pystytään tuottamaan sähköä mökin erilaisiin perustarpeisiin. Näistä etenkin tuulivoima on varsin tehokasta ja tuottaa hyvissä olosuhteissa investointikustannukseensa nähden runsaasti sähköä – moninkertaisesti aurinkoon verrattuna.
Rannikolla, saaristossa ja tuntureissa tuuliolot ovat hyvät. Sisämaan metsissä ja laaksoissa sen sijaan voi olla kannattavampaa kääntyä auringon puoleen. Useimmissa kunnissa tuulivoimalan rakentamiseen vaaditaan toimenpidelupa.
Energiaa mökille
KUVA NAPS SYSTEMS OY

Pienimmät aurinkojärjestelmät tuottavat sähköä valaistukseen ja matkapuhelimen lataamiseen, hieman suuremmat myös pienelle jääkaapille, kannettavalle tietokoneelle ja pienille sähkötyökaluille. Reilulla aurinkojärjestelmällä käytetään edellisten lisäksi jo mikroaaltouunia, pölynimuria ja suurempia sähkötyökaluja.

Pienimmillä tuulijärjestelmillä kesämökillä toimivat valot, tietokone, mikrouuni ja imuri sekä sähkötyökalut. Suurimmilla tuulijärjestelmillä sähköä tuotetaan jopa omakotitalon ympärivuotisiin tarpeisiin tai merkittäväksi sähkölaskua pienentäväksi lisäenergiaksi.
Aurinko ja tuuli toimivat yhdessä. Aurinkopaneelien vahvuus on niiden toimintavarmuus ja huoltovapaus. Ilkivaltaa ja vasaraniskuja lukuun ottamatta aurinkopaneelit kestävät kymmeniä vuosia, vaikka niiden teho hieman heikkeneekin. Akkuja joudutaan uusimaan akkutyypistä riippuen 3–15 vuoden välein. Aurinkojärjestelmää voidaan vuosien varrella helposti laajentaa lisäämällä paneeleita.
Tuulienergian määrä riippuu järjestelmän tehon lisäksi tuulen nopeudesta. Voimakas tuuli kasvattaa syntyvän sähkön määrää nopeasti kolmannessa potenssissa – tuulen nopeuden tuplaantuminen antaa siis kahdeksan kertaa enemmän sähköä.
Yhdessä aurinko- ja tuulivoima täydentävät toisiaan. Kun aurinko ei paista, on usein tuulista. Aurinkosähköä saadaan tehokkaimmin valoisina kevätkuukausina ja keskikesällä, mutta tuuli ei taukoa edes talveksi – päinvastoin. Silloin myös valaistuksen tarve on suurimmillaan. Tuulivoimaa kannattaa harkita myös silloin, jos vanhaa aurinkojärjestelmää on tarpeen suurentaa.
Ympärivuotisessa käytössä oleva mökki on luultavasti varustettu omakotitasoisella lämmityslaitteistolla. Kesämökkeilyssä, jossa lämmityksen tarve on epäsäännöllinen ja koskee pääosin kevättä, kesää ja alkusyksyä, selvitään vähemmällä. Jos mökki on liitetty sähköverkkoon, mahdollisia lämmitystapoja on paljon.
Ilmalämpöpumppu on kätevä ja paikallisesti asennettava ratkaisu. Pumput kehittyvät jatkuvasti ja tuottavat nykyisin jopa nelinkertaisen määrän lämpöenergiaa kuluttamaansa energiaan nähden.
Joihinkin ilmalämpöpumppuihin voidaan liittää kännykkäohjausjärjestelmä. Sen avulla voidaan seurata mökin sisälämpötilaa, ilmankosteutta ja ulkolämpötilaa sekä pumpun tilaa.
Mökin lämpötilaa voidaan nostaa tai laskea lähettämällä järjestelmään tekstiviesti. Siltä voidaan kysyä myös väliaikatietoja lämmityksen tai jäähdytyksen edistymisestä. Järjestelmä lähettää kännykkään hälytysviestin, jos lämpötila mökissä laskee alle asetuksien.
Lämpöä ilman verkkosähköä. Ilmalämpöpumppu saadaan toimimaan myös suurehkolla tuulivoimalalla, mutta aurinkopaneelien tuotannosta pumppu lohkaisisi leijonanosan. Auringolla ja tuulella sähköistettyyn mökkiin sopivat paremmin sellaiset pienimuotoiset lämmitystavat, jotka eivät kaipaa sähköä ollenkaan tai käyttävät sitä vain vähän. Samat lämmityskeinot ovat toki omiaan myös verkkovirralla sähköistettyyn kesäasumukseen.
Varaava tulisija luovuttaa lämpöä hitaasti ja pitkään jopa yli sadan neliön tilaan, joskin lämmön leviäminen kestää hetken. Suuri, tehokas tulisija ei ole halpa, mutta se on pitkäikäinen ja tunnelmallinen ratkaisu. Lyhyessä viikonloppukäytössä puoltaa paikkaansa myös nopeasti lämpöä tuottava kamiina.
Pellettitakka on mielenkiintoinen uudempi lämmönlähde. Se on kevyt ja siksi helppo asentaa ilman vahvistuksia – tarvitaan vain piippu ja paloturvalliset huomiot. Melkein kaikissa pellettitakoissa on puhallin, mikä nopeuttaa lämmön leviämistä. Takassa on myös kauko-ohjaus, jolla sen saa päälle jo ennen mökille saapumista sekä termostaatti, jolla toivottu huonelämpötila pystytään säätämään.
Käyttövesi lämpimäksi. Auringosta saadaan sähkön lisäksi myös lämpöä, mutta teknisesti kyse on eri asioista. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä, aurinkokeräimet lämpöä. Sähköä saadaan keväthangilta syksyyn, sillä tuotantoon ei tarvita lämpöä, ainoastaan valoa. Aurinkolämmön tuottamiseen vaaditaan myös lämpöä, mikä lyhentää tuottavaa vuodenaikaa Suomen oloissa.
Aurinkokeräimillä saadaan vaivatta kesämökille lämmintä käyttövettä mökkikauden ajaksi. Järjestelmän kustannuksekset ovat noin tuhat euroa. Lämminvesivaraajan olisi hyvä olla vähintään 300 litrainen. Aurinkokeräimen kiertovesipumppu vie käydessään noin 60 wattia, joten lisäksi tarvitaan sähköä.
Pellettitakkaan voidaan kytkeä lämminvesivaraaja, jolloin varaajan vesi kiertää takan sisällä ja lämpenee. Varaaja voidaan sijoittaa takan läheisyyteen esimerkiksi seinän toiselle puolelle. Vettä voidaan lämmittää myös pientuulivoimalla joko kokonaan tai siten, että järjestelmä käyttää tuottamansa ylimääräisen energian veden lämmittämiseen säästääkseen muun sähkön käyttöä.
Asiantuntijat ja lähteet
Fortum Petri Koivula ja Jussi Hirvonen
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU Patrik Mattsson
Kardonar Christer Nyman
Aurinkoteknillinen yhdistys ry Åsa Nystedt
Motiva Oy Johan Åminne
Reps Oy Ab
Lue lisää energia-asiaa: www.suomela.fi/energia.